{{lähteetön}}'''Militarismi''' tarkoittaa joko sotilaallisten seikkojen yksipuolista korostamista, sotahenkisyyttä ja sotaisuutta tai sotilasvaltaa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} <br> {{kirjaviite | Tekijä=Itkonen, Terho | Nimeke=Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas | Selite= | Julkaisija=Helsinki: Kirjayhtymä | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-26-2796-5}}</ref>
Militarismi on oppi, jonka mukaan [[sotilas|sotilaiden]] tulisi hallita [[valtio]]ta tai ainakin olla vaikutusvaltaisessa ja arvostetussa asemassa. Militarismin perusajatus on, että sotilaallinen voima on yksi kaiken turvallisuuden ja siten valtion perustehtävän lähtökohdista. Laajemmassa mielessä sanaa käytetään viittaamaan kaikkeen asevoimien merkitystä korostavaan poliittiseen ajatteluun tai sotilaallisia ihanteita vaalivaan ideologiaanaatteeseen, usein arvostelevassa mielessä.
Militaristinen [[yhteiskunta]] ihannoi järjestystä ja sotilaallisuutta. Militarismiin liittyy usein ekspansiivinen ulkopolitiikka.
Monia maita on hallittu militaristisesti. Länsimaisen [[historia]]n ensimmäinen tunnettu militaristinen valtio oli [[helleenit|helleenien]] [[Sparta]] [[Lakonia]]ssa.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Sittemmin muun muassa [[Rooman valtakunta|Roomaa]], [[Japani]]a, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Brittiläistä imperiumia]], Napoleonin Ranskaa ja [[Kansallissosialistinen Saksa|natsi-Saksa]]a on hallittu militaristisin ajatuksin.
Militarismi hallinnossa ei välttämättä johda sotaan, mutta käytännössä militaristiset valtiot ovat usein olleet hanakoita sotimaan.
Militarismi-termiä on 1900-luvulla käytetty propagandassa puolin ja toisin, etenkin sotien aikana.
Populäärikultuurissa ja muodissa on paljon puhtaasti militaristisia aineksia, jotka eivät normaalisti kuitenkaan ole millään tavoin aidosti sotaa ihannoivia, vaan enemmän tyylillisiä ja lajityyppeihin liittyviä [[klise]]itä ja maneereja.
