Ero sivun ”Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{Neuvostoliiton talous}} |
lähestymistavat suunnittelun tavoitteisiin |
||
Rivi 1:
[[Image:Pjatiletnu prevratii ve chetuirekhletnu.jpg|thumb|right|200px|"Let's Turn the Five-Year-Plan into a Four-Year One" ([[Gustav Klutsis]], 1930)]]
'''Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma''' oli [[GOELRO]]sta saatujen ajatusten sekä markkinataloudesta, maailmanmarkkinahintojen vaihtelusta Neuvostoliiton raskaaksi teollistamiseksi laadittu taloussuunnitelma, joka tarjosi välineen sosialistisen suunnitelmatalouden laajalle toimeenpanolle. Oleellista oli raskas teollistaminen, jossa tärkeällä sijalla oli terästeollisuuden elvyttäminen ensimmäistä maailmansotaa edeltäneelle kaudelle.
==Historia==
Ensimmäisestä viisivuotiskaudesta tuli Neuvostoliiton suunnitelmatalouden toteuttamisen malli. Tarvittavan talouspolitiikan sisällöstä käytiin kommunistisen puolueen piirissä voimakasta keskustelua [[1926]]-[[1928]]. Näin muodostui lähinnä kolme eri mielipidesuuntaa.
Lähinnä [[Vladimir Bazarov|Vladimir Aleksandtovitš Bazarov]], [[Vladimir Groman|Vladimir Gustanovitš Groman]] ja [[Nikolai Kontratjev|Nikolai Kontratjev]] kannattivat geneeristä lähestymistapaa, jonka mukaan suunnittelun tuli heijastaa taloudessa jo itsestään olevia suuntauksia. Teleologinen lähestymistapa korosti sitä, että suunnitelman pitää kurinalaisella toimeenpanolla aikaansaada rakennemuutosta haluttuun suuntaan. Tätä suuntausta kannattivat mm. [[Gleb Križižanovki|Gleb Maksimilianovitš Križižanovki]], [[Valerian Kuibyshev|Valerian Vladimirovitš Kyibyshev]] ja [[Stanislav Strumiilin|Stanislav Gustanovitš Strumilin]]. [[Nikolai Buharin]] ja [[Lev Trotski]] kannattivat hidasta teollistamista.
Linjaerimielisyydestä seurasi poliittisesti se, että [[Josif Stalin]] alkoi kutsua hidasta teollistamista kannattavia [[oikeistopoikkeama]]ksi.
==Tavoitteet ja toimeenpano==
Ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaan liittyi oleellisesti elintarvikkeiden hintojen alentaminen ja pitäminen halpoina, mikä käytännössä tarkoitti maaseutuväestön tulojen vähentämistä siten, että muuttuliike raskaan teollisuuden edellyttämiin kaupunkeihin nopeutui. Raskaan teollisuuden investoinnit puolestaan toteutettiin ulkomaanlainoitta päinvastoin kuin esimerkiksi rauteteiden rakentaminen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] loppuaikoina pääasiassa ranskalaisilla lainoilla, mikä oli tehnyt Venäjän keisarikunnan riippuvaiseksi Ranskan tasavallasta, ja samalla johtanut siihen, ettei Venäjän keisarikunnan hallitus [[Nikolai II]]:n aikana eikä [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaisen hallituksen aikana]] kyennyt irtautumaan sille kalliiksi käyneestä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisestä maailmansodasta]], joka loppuvuoden [[1916]] ja vuoden [[1917]] kriisiytymisen vuoksi aiheutti keisarinvallasta luopumisen.
| |||