Ero sivun ”Ahvenanmaan maakunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.50.202.94 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SassoBot tekemään versioon. |
Täydennetään suomenkielisten nimien luetteloa Huldénin mukaan nimellä Geta (Kaita). |
||
Rivi 43:
Korkeimnmat kohdat, [[Saltvik]]issä sijaitsevat Orrdalsklint ja Långbergen, alkoivat kohota merestä n. 10 000 vuotta sitten. Pikkuhiljaa syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa [[Kivikausi|kivikaudella]] Suomesta.<ref>[http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik11 Ahvenanmaan kivikausi] Museovirasto, Suomen kansallismuseo. Viitattu 18. heinäkuuta 2007</ref> Saarten vanhimmat arkeologiset kulttuurilöydöt edustavat [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamista kulttuuria]] n. 4000 eaa. Noin 2500 eaa. Ahvenanmaalle saapui [[kuoppakeramiikka]], ja noin 1800 eaa. kuoppakeramiikan korvasivat [[Kiukaisten kulttuuri]]n löydöt. Saarten sijainnin takia skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin [[Suomi|manner-Suomessa]]. Pronssikauteen ajoittuva [[Kökar]]in asuinpaikka lienee [[Puola]]n rannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan.
[[Rautakausi|Rautakaudella]], varsinkin [[Merovingiaika|merovingi-]] ja [[Viikinkiaika|viikinkiajoilla]], arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. Kulttuuriyhteyksiä oli sekä [[Ruotsi]]n että manner-Suomen suuntaan. Saariryhmä saattoi autioitua 900-luvun lopulla, mutta jos näin tapahtui se sai pian uuden Suomesta tulleen asutuksen. Ahvenanmaan nimistöön sisältyy runsaasti suomalaisiin viittaavia nimiä, kuten esimerkiksi Finbo, Finby ja Finholma ja Finström, sekä myös [[Luettelo Ahvenanmaan suomalaisperäisistä paikannimistä|alkuperältään suomenkielisiä nimiä]] kuten Geta (Kaita)<ref> Huldén 2001 s.60-61</ref>,Jomala (Jumala), Korsö (Koskenpää, muutettu v.1950), Seglinge (Seilonen), Simskäla (Simasalo), Sålis (Saarilaksi t. Suolaksi) ja Töftö (Toivottu). Lars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan keskusalueilla asui tuolloin kiinteä maataviljellyt suomalaisväestö.<ref>Lars Hellberg: Ortnamnen och den svenska bosättningen på Åland, 1987, s.206</ref> Nykyinen Ahvenanmaan ruotsinkielinen asutus on uusimman tutkimuksen mukaan samanikäistä kuin muunkin Suomen ruotsinkielinen asutus ja peräisin Ruotsin vallan alusta Suomessa.<ref>Lars Hellberg: ''Ortnamnen och den svenska bosättningen på Åland'', 1987; Lars Huldén: ''Finlandsvenska bebyggelsenamn'', 2001</ref>
=== Ruotsin ja Venäjän vallan aika ===
| |||