Ero sivun ”Katolinen kirkko Suomessa” versioiden välillä

Vuonna [[1926]] perustettiin Turkuun[[Turku]]un Pyhän Birgitan ja AutuasAutuaan Hemmingin seurakunta. Seuraavana vuonna perustettiin myös [[Terijoki|Terijoelle]] oma seurakunta, ja [[Pyhän sydämen sisaret]] saapuivat Suomeen ja perustivatperustaen Viipuriin lastenkodin.

Vuonna [[1929]] [[Valtioneuvostovaltioneuvosto]] myönsi Katoliselle kirkolle Suomessa uskonnollisen yhdyskunnan aseman. Vuonna [[1932]] perustivat Pyhän sydämen sisaret katolisen [[keskikoulu]]n Helsinkiin. Kaksi vuotta myöhemmin nimitettiin 36-vuotias hollantilainen [[Gulielmus Cobben]] Suomeen piispaksi, ja piispa Johannes Buckx siirtyi Hollantiin [[professori]]ksi.

Vuonna [[1936]] vihittiin käyttöön Suomen ainoa katolinen hautausmaa Turussa. Vuonna 1938 aloitti isä Armand de Caluwe [[kreikkalaiskatolisuus|kreikkalaiskatolisten]] messujen viettämisen Terijoella. Ennen talvisodan alkua Viipurin ja Terijoen seurakuntien toiminta keskeytyi, koska seurakuntalaisten oli lähdettävä [[evakko]]on. Sodan uhan vuoksi useat papit ja nunnat joutuivat palaamaan kotimaahansa. Toinen itäisen riituksen pappi [[Robert de Caluwe]] aloitti toimintansa Helsingissä, johon itäisen riituksen papit avasivat kreikkalaiskatolisen kappelin.

Vuonna [[1942]] [[paavi]] [[Pius XII]]:n aloitteesta Suomi solmi [[diplomaatti]]suhteet [[Vatikaani]]in, ja seuraavana vuonna paavi lahjoitti mittavan rahasumman suomalaisille sotaorvoille. Sodan jälkeen Suomeen saapui uusia pappeja, ja Pyhän sydämen sisaret palasivat Hollannista ottaen haltuunsa lastenkodit ja lastentarhat, joista [[Kalleimman veren sisaret]] olivat sodan aikana huolehtineet. Viipurin ja Terijoen seurakuntien toiminta siirrettiin [[Lahti|Lahteen]]. Vuonna [[1949]] perustettiin [[Jyväskylä]]n seurakunta.

Vuonna 2000 Helsingin piispaksi nimittynimitettiin puolalainen moraaliteologian professori [[Józef Wróbel]] SCJ. Wróbel siirtyi takaisin kotimaahansa kesällä 2008, kun hänestä tuli Lublinin[[Lublin]]in apulaispiispa.

[[Pyhä Henrik|Pyhän Henrikin]] katedraaliseurakunta on perustettu vuonna 1856, ja näin ollen se on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva katolinen seurakunta. Seurakunnan kirkkoherrana toimii [[Neokatekumenaalit|neokatekumenaaliseen yhteisöön]] kuuluva italialainen [[Monsignoremonsignore]] Marino Trevisini. SeurakunnassaSeurakunnan yhteydessä toimii myös Pyhän Marian lastentarha. Seurakunnan kirkkoherrana toimii monsignore Marino Trevisini.

[[Pyhän Henrikin katedraali]] on valmistunut vuonna [[1860]] ja edustaa [[uusgotiikka|uusgoottilaista]] kirkkotyyliä. Sen ulkoseinustalla onsijaitsevat Pyhän Henrikin, [[Pyhä Pietari|Pyhän Pietarin]] ja [[Pyhä Paavali|Pyhän Paavalin]] patsaat. Kirkon sisällä ovat myös Pyhän Marian ja [[Joosef|Pyhän Joosefin]] patsaat. Kirkon alttariin on sijoitettu [[Pyhä Cyprianus|Pyhän Cyprianuksen]], [[Pyhä Olavi|Pyhän Olavin]] ja [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] [[reliikki|reliikkejä]]. Toistaiseksi alttarissa säilytetään myös Pyhän Henrikin reliikkiä, mutta [[Museovirasto]] on vaatinut sen palauttamista [[Turku|Turun]] evankelis-luterilaiselle [[seurakuntayhtymä]]lle. Tämä on tulehduttanut katolilaisten ja luterilaisten välejä.

[[Neitsyt Maria|Pyhän Marian]] seurakunta erotettiin Pyhän Henrikin seurakunnasta vuonna [[1954]] samalla kun Pyhän Marian kirkko vihittiin käyttöön. Seurakunta on noin 2 600 jäsenellään Suomen suurin katolinen seurakunta noin 2600 jäsenellään. Sen alueeseen kuuluu koko läntinen [[Uusimaa]]. Seurakunnan kirkkoherrana toimii puolalainen Kazimierz Lewandowski Jeesuksen pyhän sydämen pappien veljeskunnasta.

Helsingin [[Taka-Töölö]]ssä sijaitseva Pyhän Marian kirkko on valmistunut vuonna 1954. Kirkon [[kuori]]n oikealla puolella on kuvattu Neitsyt Marian taivaaseenottaminen ja vasemmalla puolella hänet on kuvattu Taivaassa uutena Eevana. Kuorin takana alttariseinällä on luonnonkivimosaiikki, joka esittää ristiinnaulittua [[Jeesus]]ta, jokajonka ympärillä on neljän evankelistan[[evankelista]]n [[symboli]]t. Pyhän Marian kirkossa on Pyhän Marian patsas. Kirkon sisäänkäynnin luona on maalaus [[Pyhä Kristoforos|Pyhästä Kristoforoksesta]]. Kirkon alttarissa on [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ja tämän tyttären, [[Pyhä Katariina|Pyhän Katariinan]], [[reliikki|reliikkejä]].

[[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ja [[Piispa Hemming|Autuaan Hemmingin]] seurakunta perustettiin vuonna [[1926]], ja nykyään siihen kuuluu noin 12001 200 jäsentä. Seurakunnan [[Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko|kirkko]] on vuodelta [[1966]]. Seurakunnan erityistehtäviin kuuluu huolehtia Suomen ainoasta katolisesta hautausmaasta[[hautausmaa]]sta, joka sijaitsee Turussa. Seurakunnan kirkkoherrana toimii [[Jeesuksen Pyhän sydämen pappien veljeskuntaanveljeskunta]]an kuuluva, puolalainenpuolalaissyntyinen isä Peter (PiotrusPiotr) Gebara. Kirkon yhteydessä toimii myös [[Turun birgittalaisluostari]].

Pyhän Ursulan seurakunta perustettiin vuonna 1985. Sen tämän hetkinen jäsenmäärä on n.noin 380 henkeä.<ref>Pyhän Ursulan seurakunnan historiaa:http://www.sci.fi/%7Estan/kirkko.htm 18.7.2006</ref>