Ero sivun ”Katolinen kirkko Suomessa” versioiden välillä

w, kh
p (Käyttäjän 81.209.32.13 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Green Bonsai tekemään versioon.)
(w, kh)
Vuonna [[1918]] Suomen itsenäistymisen jälkeen oli venäläinen sotaväki poistunut maasta ja sekä Viipurin että Helsingin seurakuntien jäsenmäärä romahti. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin Suomen apostolinen vikaarikunta, jonka esimiehillä oli [[piispa]]n arvo. Vikaarikunnan hoito uskottiin Jeesuksen pyhän sydämen pappien veljeskunnan hoitoon, ja sen jälkeen kaikki Suomen katoliset piispat ovat olleet tämän [[sääntökunta|sääntökunnan]] jäseniä.
 
Vuonna [[1926]] perustettiin Turkuun[[Turku]]un Pyhän Birgitan ja AutuasAutuaan Hemmingin seurakunta. Seuraavana vuonna perustettiin myös [[Terijoki|Terijoelle]] oma seurakunta, ja [[Pyhän sydämen sisaret]] saapuivat Suomeen ja perustivatperustaen Viipuriin lastenkodin.
 
Vuonna [[1929]] [[Valtioneuvostovaltioneuvosto]] myönsi Katoliselle kirkolle Suomessa uskonnollisen yhdyskunnan aseman. Vuonna [[1932]] perustivat Pyhän sydämen sisaret katolisen [[keskikoulu]]n Helsinkiin. Kaksi vuotta myöhemmin nimitettiin 36-vuotias hollantilainen [[Gulielmus Cobben]] Suomeen piispaksi, ja piispa Johannes Buckx siirtyi Hollantiin [[professori]]ksi.
 
Vuonna [[1936]] vihittiin käyttöön Suomen ainoa katolinen hautausmaa Turussa. Vuonna 1938 aloitti isä Armand de Caluwe [[kreikkalaiskatolisuus|kreikkalaiskatolisten]] messujen viettämisen Terijoella. Ennen talvisodan alkua Viipurin ja Terijoen seurakuntien toiminta keskeytyi, koska seurakuntalaisten oli lähdettävä [[evakko]]on. Sodan uhan vuoksi useat papit ja nunnat joutuivat palaamaan kotimaahansa. Toinen itäisen riituksen pappi [[Robert de Caluwe]] aloitti toimintansa Helsingissä, johon itäisen riituksen papit avasivat kreikkalaiskatolisen kappelin.
 
Vuonna [[1942]] [[paavi]] [[Pius XII]]:n aloitteesta Suomi solmi [[diplomaatti]]suhteet [[Vatikaani]]in, ja seuraavana vuonna paavi lahjoitti mittavan rahasumman suomalaisille sotaorvoille. Sodan jälkeen Suomeen saapui uusia pappeja, ja Pyhän sydämen sisaret palasivat Hollannista ottaen haltuunsa lastenkodit ja lastentarhat, joista [[Kalleimman veren sisaret]] olivat sodan aikana huolehtineet. Viipurin ja Terijoen seurakuntien toiminta siirrettiin [[Lahti|Lahteen]]. Vuonna [[1949]] perustettiin [[Jyväskylä]]n seurakunta.
 
====1950-2000-luku====
Vuonna [[1999]] [[Tuomo T. Vimpari]] vihittiin papiksi ja Krister Korpela pysyväksi diakoniksi. Hiippakunnan [[yleisvikaari]]nakin toiminut Vimpari nimitettiin vuonna [[2006]] [[Vatikaani|Pyhän Istuimen]] diplomaattipalveluun sen historian ensimmäisenä pohjoismaalaisena pappina.<ref>Kalevi Vuorela: Vuosi vuodelta: Katolisen kirkon vaiheita Suomessa reformaation jälkeen, Katolisen kirkon tiedotuskeskus 2005, Helsinki</ref>
 
Vuonna 2000 Helsingin piispaksi nimittynimitettiin puolalainen moraaliteologian professori [[Józef Wróbel]] SCJ. Wróbel siirtyi takaisin kotimaahansa kesällä 2008, kun hänestä tuli Lublinin[[Lublin]]in apulaispiispa.
 
==Organisaatio==
 
===Seurakunnat===
 
====Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta ([[Helsinki]])====
[[Kuva:Saint Henry's Cathedral Helsinki.jpg|thumb|240px|[[Pyhän Henrikin katedraali]]]]
[[Pyhä Henrik|Pyhän Henrikin]] katedraaliseurakunta on perustettu vuonna 1856, ja näin ollen se on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva katolinen seurakunta. Seurakunnan kirkkoherrana toimii [[Neokatekumenaalit|neokatekumenaaliseen yhteisöön]] kuuluva italialainen [[Monsignoremonsignore]] Marino Trevisini. SeurakunnassaSeurakunnan yhteydessä toimii myös Pyhän Marian lastentarha. Seurakunnan kirkkoherrana toimii monsignore Marino Trevisini.
 
=====Seurakunnan kirkko=====
[[Pyhän Henrikin katedraali]] on valmistunut vuonna [[1860]] ja edustaa [[uusgotiikka|uusgoottilaista]] kirkkotyyliä. Sen ulkoseinustalla onsijaitsevat Pyhän Henrikin, [[Pyhä Pietari|Pyhän Pietarin]] ja [[Pyhä Paavali|Pyhän Paavalin]] patsaat. Kirkon sisällä ovat myös Pyhän Marian ja [[Joosef|Pyhän Joosefin]] patsaat. Kirkon alttariin on sijoitettu [[Pyhä Cyprianus|Pyhän Cyprianuksen]], [[Pyhä Olavi|Pyhän Olavin]] ja [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] [[reliikki|reliikkejä]]. Toistaiseksi alttarissa säilytetään myös Pyhän Henrikin reliikkiä, mutta [[Museovirasto]] on vaatinut sen palauttamista [[Turku|Turun]] evankelis-luterilaiselle [[seurakuntayhtymä]]lle. Tämä on tulehduttanut katolilaisten ja luterilaisten välejä.
 
====Pyhän Marian seurakunta (Helsinki)====
[[Neitsyt Maria|Pyhän Marian]] seurakunta erotettiin Pyhän Henrikin seurakunnasta vuonna [[1954]] samalla kun Pyhän Marian kirkko vihittiin käyttöön. Seurakunta on noin 2&nbsp;600 jäsenellään Suomen suurin katolinen seurakunta noin 2600 jäsenellään. Sen alueeseen kuuluu koko läntinen [[Uusimaa]]. Seurakunnan kirkkoherrana toimii puolalainen Kazimierz Lewandowski Jeesuksen pyhän sydämen pappien veljeskunnasta.
 
=====Seurakunnan kirkko=====
Helsingin [[Taka-Töölö]]ssä sijaitseva Pyhän Marian kirkko on valmistunut vuonna 1954. Kirkon [[kuori]]n oikealla puolella on kuvattu Neitsyt Marian taivaaseenottaminen ja vasemmalla puolella hänet on kuvattu Taivaassa uutena Eevana. Kuorin takana alttariseinällä on luonnonkivimosaiikki, joka esittää ristiinnaulittua [[Jeesus]]ta, jokajonka ympärillä on neljän evankelistan[[evankelista]]n [[symboli]]t. Pyhän Marian kirkossa on Pyhän Marian patsas. Kirkon sisäänkäynnin luona on maalaus [[Pyhä Kristoforos|Pyhästä Kristoforoksesta]]. Kirkon alttarissa on [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ja tämän tyttären, [[Pyhä Katariina|Pyhän Katariinan]], [[reliikki|reliikkejä]].
 
====Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta ([[Turku]])====
[[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ja [[Piispa Hemming|Autuaan Hemmingin]] seurakunta perustettiin vuonna [[1926]], ja nykyään siihen kuuluu noin 12001&nbsp;200 jäsentä. Seurakunnan [[Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko|kirkko]] on vuodelta [[1966]]. Seurakunnan erityistehtäviin kuuluu huolehtia Suomen ainoasta katolisesta hautausmaasta[[hautausmaa]]sta, joka sijaitsee Turussa. Seurakunnan kirkkoherrana toimii [[Jeesuksen Pyhän sydämen pappien veljeskuntaanveljeskunta]]an kuuluva, puolalainenpuolalaissyntyinen isä Peter (PiotrusPiotr) Gebara. Kirkon yhteydessä toimii myös [[Turun birgittalaisluostari]].
 
=====Seurakunnan kirkko=====
[[Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko]] on valmistunut vuonna [[1966]]. Kirkon yhteydessä toimii myös [[Turun birgittalaisluostari]].
 
====Pyhän ristin seurakunta ([[Tampere]])====
====Pyhän Olavin seurakunta ([[Jyväskylä]])====
Jyväskylän seurakunta perustettiin vuonna 1949. Se on toimialueeltaan Suomen laajin seurakunta, joskaan se ei ole jäsenmäärältään kovin suuri. Seurakunnan kirkkoherrana toimii italialaissyntyinen Paolo Berti.
 
=====Seurakunnan kirkko=====
[[Pyhän Olavin kirkko (Jyväskylä)|Pyhän Olavin kirkko]] on valmistunut vuonna [[1962]].
 
====Pyhän Ursulan seurakunta ([[Kouvola]])====
Pyhän Ursulan seurakunta perustettiin vuonna 1985. Sen tämän hetkinen jäsenmäärä on n.noin 380 henkeä.<ref>Pyhän Ursulan seurakunnan historiaa:http://www.sci.fi/%7Estan/kirkko.htm 18.7.2006</ref>
Kirkkoherrana toimii puolalainen Stan Szymajda.<ref>Pyhän Ursulan seurakunnan kirkkoherra: http://www.sci.fi/~stan/isastan.htm 18.7.2006</ref>
 
[[Kuva:Holy Family Nazareth Church Oulu 2006 02 12.JPG|thumb|240px|[[Nasaretin pyhän perheen kirkko]] Oulussa]]
Ouluun perustettiin katolinen seurakunta vuonna 1992 ja se kattaa koko suurimman osan Pohjois-Pohjanmaata ja Lapin lääniä.<ref>Nasaretin pyhän perheen seurakunnan esittely: http://perhe.catholic.fi 18.7.2006</ref> Oulun seurakunnan syntyminen oli [[neokatekumenaalit|neokatekumenaalien]] aikaansaannosta, koska vuonna [[1986]] paavi lähetti muutamia neokatekumenaaliperheitä lähetystyöhön ympäri maailmaa alueilla joilla katolisia oli vielä vähän. Eräs näistä italialaisista perheistä asettui Ouluun. Myöhemmin perheitä saapui lisää ja kaupunkiin täytyi perustaa oma katolinen kirkko.<ref>Nasaretin pyhän perheen seurakunnan historia: http://perhe.catholic.fi/historia.htm 18.7.2006</ref>
 
=====Seurakunnan kirkko=====
Paavi [[Johannes Paavali II]] siunasi [[Nasaretin pyhän perheen kirkko|kirkon]] peruskiven vuonna 1989 ja lahjoitti kirkolle alttarimaalauksen, joka esittää [[Musta Madonna|Mustaa Madonnaa]]. Ympäri maailmaa sijaitsevien Neokatekumenaaliyhteisöjen tukemana kirkko valmistui vuonna [[1991]].<ref>Nasaretin pyhän perheen seurakunnan historia: http://perhe.catholic.fi/historia.htm 18.7.2006</ref>