Ero sivun ”Paanajärvi (Kuusamo)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Typon korjaus
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Ja toinenkin typo
Rivi 16:
Paanajärvellä kävivät sekä turistit, taitelijat että tutkijat, jälkimmäisiäkin jo [[1800-luku|1800-luvun]] lopulta asti: mm. kotimaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia kasvi- ja eläintieteilijöitä sekä geologeja. Tutkijat [[Esko Suomalainen|Esko]] ja [[Paavo Suomalainen]] julkaisivat Paanajärven tutkimusmatkoistaan vuonna [[1938]] kirjan ''Suomen erämaiden kauneus''.
 
Tunnetuimmat Paanajärven taiteilijavieraat lienevät [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Louis Sparre]] ja valokuvaaja [[I.K. Inha]]. Gallen-Kallela oli vaimonsa ja tyttärensä kanssa useita kuukausia Paanajärvellä vuonna [[1892]]. Keskeneräinen öljyvärityö ''Marjatta karhukoira Kapperin kanssa'', guassimaalaus ''Näkymä Paanajärvelle auringon laskettua'' sekä lyijykynäpiirros ''Murtunut honka'' ovat tuolta kesältä, joskin tunnetuimmat ovat ''Paimenpoika Paanajärveltä'', ''Mäntykoski'' sekä ''Palokärki''. Mäntykosken partaalla tuohitorveen soittavan paimenpojan mallina oli perimätiedon mukaan 13-vuotias Antti Paana. Palokärki-maalauksensa taiteilija repi ensin palasiksi, mutta hänen vaimonsa Mary liimasi palat yhteen ja viimeisteli työn silitysraudalla. Siksi se on signeerattu vasta vuonna [[1893]]. Paanajärveläisiä henkilöhahmoja paimenpojan ohella Gallen-Kallela kuvasi mm. lyijykynäpiirustuksissa ''Vanha mies pettuleivän maalta'' ja ''Mies vilvoittelemassa saunanasaunan jälkeen'' sekä akvarellissa ''Tyttö talon edessä''. Myös Paanajärven paimenpojasta hän teki erillisen kasvotutkielman lyijykynä- ja tussipiirustuksena.
 
== Lähteet ==