Ero sivun ”Hämeenlinnan kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p +viitteet |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[
'''Hämeenlinnan kirkko''' on [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen]] Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkko. Kirkko sijaitsee [[Hämeenlinna]]n ydinkeskustassa torin itälaidalla. Kirkossa on istumapaikat 800 hengelle ja kirkon tornissa sijaitsevassa kappelissa 25 hengelle.
[[Tiili]]sen, valkoiseksi rapatun kirkkorakennuksen suunnitteli [[Louis Jean Desprez]] vuonna [[1789]], ja se rakennettiin vuosina [[1792]]–[[1798]]. Kirkko on [[kustavilaisuus|kustavilaisen]] klassismin tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa. Alun perin se oli kupolin kattama pyöreä rakennus, joka oli suunniteltu muistuttamaan kuningas [[Kustaa III]]:n ihailemaa [[Rooma]]n [[Pantheon (Rooma)|Pantheon]]ia. Pyöreästä runkohuoneesta erkanivat itään [[sakaristo]] ja länteen eli torille päin eteishuone doorilaisine pylväspäätyineen. Sisätila oli suunniteltu [[amfiteatteri]]maiseksi siten, että [[alttari]] sijaitsi keskellä ja penkkirivit nousivat kahdeksana kaarevana lohkona loivasti ulkoseiniä kohti. Saarnastuoli oli sijoitettu sakastin oven yläpuolelle.
[[Tiedosto:Hämeenlinna Church before 1891.jpg|thumb|250px|left|Hämeenlinnan kirkko ennen Josef Stenbäckin suunnittelemia vuosina 1892–1892 tehtyjä korjauksia.]]
Kirkon ulkoasu on aikojen saatossa kokenut useita muutoksia. Erillisen puisen [[kellotapuli]]n tuhouduttua kaupungin palossa [[1831]] rakennettiin sakastin yhteyteen kellotorni vuonna [[1837]] [[Rakennushallitus|intendentinkonttorin]] suunnitelmien mukaan. Vuonna [[1892]] [[Josef Stenbäck]]in johdolla suoritetut korjaukset hävittivät kirkon omaleimaisen luonteen, sillä kirkkoon rakennettiin ristisakarat ja sisätilan järjestys muutettiin perinteistä ristikirkkoa vastaavaksi. [[Ilmari Launis|Ilmari Launiksen]] suunnittelema seuraava korjaus vuonna [[1912]] lisäsi kirkon koristeellisuutta seinä- ja lasimaalausten muodossa.
Vuonna [[1964]] suoritetussa peruskorjauksessa arkkitehti [[Aarno Ruusuvuori]] tavoitteli kirkon alkuperäistä, pelkistettyä henkeä poistattaen lähes kaikki myöhemmin lisätyt koristukset. Kirkkosalin istumajärjestys kuitenkin jäi ennalleen, eikä sitä palautettu amfiteatterimuotoon. Samassa yhteydessä kirkko sai uudet, [[Kangasalan Urkutehdas|Kangasalan urkutehtaan]] rakentamat urut, jotka rakentaja uudisti vuonna [[1978]]. Kirkon nykyiset, [[saksa]]laisen urkurakentamo Georges Heintzin valmistamat Ladegast-tyyliset urut ovat vuodelta 2003. Äänikertoja niissä on 36, ja ne jakautuvat kolmelle sormiolle ja yhdelle jalkiolle.
Kirkon [[alttaritaulu]]n on maalannut [[Alexandra Frosterus-Såltin]], ja se on nimeltään ''Vapahtajan ilmestyminen [[Maria Magdaleena]]lle pääsiäisaamuna''.
| |||