Ero sivun ”Matkalaukkulapsi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.149.137.21 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Matkalaukkulapsi''' eli ''kolmannen kulttuurin kasvatti'' (''Third Culture Kid, TCK'') on henkilö, joka on asunut osan lapsuudestaan toisessa [[kulttuuri]]ssa tai maassa kuin mistä hänen vanhempansa ovat kotoisin. [[Lapsi]] omaksuu eri kulttuurien tapoja, mutta ei koe kuuluvansa täysin mihinkään. HeHän omaksuvatomaksuu synnyinmaansa kulttuurin(ensimmäinen kulttuuri) tapoja ja toisen kotimaansa kulttuurin (toinen kulttuuri) tapoja muodostaen uuden ''kolmannen kulttuurin''. Lisäksi hehän saattavat yhdistää monien muiden kulttuurien tapoja käydessään ulkomailla mahdollisesti kansainvälistä koulua. Ulkomailla syntynyt matkalaukkulapsi voi olla [[maahanmuuttaja]] kotimaassaan tai [[uussuomalainen]] Suomessa <ref>[http://www.migrationinstitute.fi/pdf/webreports32.pdf] Elli Heikkilä toim. (2007) Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina</ref>.
 
==Maailmankansalainen==
Vanhemmille paluu (koti-)Suomeen tapahtuu tuttuun ympäristöön, mutta ulkomailla varttuneelle matkalaukkulapselle [[Suomi]] saattaa tuntua vieraalta paikalta. Paluu Suomeen voi myös olla vaikeaa, sillä ympäristö ei ymmärrä miksi lapsi ei tunne palaavansa kotiin. Tässä merkityksessä Suomeen palaava matkalaukkulapsi on kuin piilomaahanmuuttaja. Usein he kokevat todella kuuluvansa joukkoon vain muiden kolmannen kulttuurin kasvattien kanssa. Jopa 90% matkalaukkulapsista kokevat itsensä ulkopuolisiksi ikätoveriensa joukossa.
Matkalaukkulapsia on hyvin eri ikäisiä ja eri taustaisia. Toiset ovat pienestä pitäen varsinaisia maailmanmatkaajia. He ovat seuranneet vanhempiaan esimerkiksi vanhempien työn takia eri maissa lähes tulkoon koko ikänsä. He ovat tottuneet paikanvaihdoksiin ja matkalle lähtemisen tunnelmaan. Menneisyydessään he ovat joutuneet useasti jättämään hyvästit läheisillekin ystävilleen tietämättä monenko vuoden tai vuosikymmenen päästä taas tapaavat heitä, jos koskaan. [[Masennus]]Sosiologit jaarvelevat [[itsemurha]]ttulevaisuuden voivattyypillisen ollakansalaisen yleisempiäolevan matkalaukkulastenkuin joukossa.kolmannen kulttuurin kasvatti.
 
===Juurettomuus===
Vanhemmille paluu (koti-)Suomeenkotimaahan tapahtuu tuttuun ympäristöön, mutta ulkomailla varttuneelle matkalaukkulapselle [[Suomikotimaa]] saattaa tuntua vieraalta paikalta. Paluu Suomeenkotimaahan voi myös olla vaikeaa, sillä ympäristö ei ymmärrä miksi lapsi ei tunne palaavansa kotiin. Tässä merkityksessä Suomeen palaava matkalaukkulapsi on kuin piilomaahanmuuttaja. Usein he kokevat todella kuuluvansa joukkoon vain muiden kolmannen kulttuurin kasvattien kanssa. Jopa 90% matkalaukkulapsista kokevat itsensä ulkopuolisiksi ikätoveriensa joukossa.
Heidän voi olla aluksi vaikeaa vastata kysymyksiin: "Mistä olet kotoisin?" tai "Missä koti on?". Vaikka he olisivat asuneet Suomessa jo kauemmin, yksi koti on toisessa maassa, mutta toisaalta he eivät tiedä kuuluisivatko sielläkään enää joukkoon Suomessa vietettyjen vuosien jälkeen. Heillä voi siis olla tunne, etteivät he ole mistään kotoisin.
 
===Matkalaukkulapset ja rasismi===
Matkalaukkulapsia on hyvin eri ikäisiä ja eri taustaisia. Toiset ovat pienestä pitäen varsinaisia maailmanmatkaajia. He ovat seuranneet vanhempiaan esimerkiksi vanhempien työn takia eri maissa lähes tulkoon koko ikänsä. He ovat tottuneet paikanvaihdoksiin ja matkalle lähtemisen tunnelmaan. Menneisyydessään he ovat joutuneet useasti jättämään hyvästit läheisillekin ystävilleen tietämättä monenko vuoden tai vuosikymmenen päästä taas tapaavat heitä, jos koskaan. [[Masennus]] ja [[itsemurha]]t voivat olla yleisempiä matkalaukkulasten joukossa.
Matkalaukku lapset ovat usein tottuneet kohtaamaan rasismia niin kotimaassaan kuin asuinmaassaan. Toukokuussa 2009 Espoossa sattui tapaus, jossa valkoinen mies tönäisi 8-vuotiaan uussuomalaisen koululaisen ulos junasta kaataen hänet asemalaiturille ja haukkuen häntä apinaksi. "Erityisen vastenmielistä on se, että lapset joutuivat suomalaisten aikuisten harrastaman rasismin kohteeksi. Tyypillinen häiritsijä on humalainen suomalainen mies" toteaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 16.5.2009 <ref> Edes lapset eivät välty suomalaiselta rasismilta www.hs.fi/digilehti/paakirjoitus/artikkeli/Edes+lapset+eivät+välty+suomalaiselta+rasismilta/1135245997390</ref>. Lapset jäävät usein yksin rasististen kokemuksen kanssa. Tärkeä on heti puuttua tilanteiseen. Perinteinen ”älä välitä” -sanonta lapselle merkitsee rasismin ja kiusauksen vähättelemistä. Lapsilla tulisi vertaistukiyhmiä, joissa purkaa traumojaan <ref>[http://www.migrationinstitute.fi/pdf/webreports32.pdf] Elli Heikkilä toim. (2007) Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina</ref>. [[Masennus]] ja [[itsemurha]]t voivat olla yleisempiä matkalaukkulasten joukossa.
Sosiologit arvelevat tulevaisuuden tyypillisen kansalaisen olevan kuin kolmannen kulttuurin kasvatti.
 
==Viitteet==
<references/>
 
[[Luokka:Sosiologia]]