Ero sivun ”Nollatutkimus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
On sanottu, että nollatutkimus voi olla kuitenkin hyödyllistä, jos sen tarkoituksena on opettaa tutkimuksen tekijälle [[tieteellinen menetelmä|tieteellistä menetelmää]] ja [[tieteellinen kirjoittaminen|tieteellistä kirjoittamista]]. [[tohtori|Tohtorin]] opinnäytetyöllä täytyy olla jotain tieteellistä arvoa.
Käsitteenä nollatutkimus esiintyi ensi kerran Seppo Sisätön vuonna 1974 julkaisemassa [[tiedepolitiikka|tiedepoliittisessa]] [[pamfletti|pamfletissa]] ''Operaatio nollatutkimus''. Siinä esitetyn määritelmän mukaan nollatutkimus ei tuota tieteellistä perustietoa, eikä myöskään yhteiskuntaa ja sen päätöksentekijöitä hyödyntävää tietoa. Pamfletti sai aikaan [[eduskuntakysely]]n tuolloin noudatetusta tiedepolitiikasta. Kirjoittajan tukena oli taustaryhmä, johon kuuluivat muun muassa [[Klaus Waris]], [[Pertti Pesonen]], [[Osmo A. Wiio]], [[Jaakko Numminen]] ja [[Oiva Ketonen]].
== Kirjallisuutta ==
| |||