Ero sivun ”Hillin pallo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Hillin pallo''' on taivaankappaleen[[taivaankappale]]en ympärillä oleva vyöhyke, jossa tämän taivaankappaleen [[painovoima|vetovoima]] hallitsee. Esim, kunEsimerkiksi [[Maa]]n ympärillä on vyöhyke, jolla jokin kappale voi kiertää [[Aurinko|Auringon]]a sijaan Maata, Maankoska ympärillämaan vetovoima on vyöhyke,tällä jollaalueella jokinvoimakkaampi. kappaleHillin voipallon määritti [[Yhdysvallat|amerikkalainen]] tähtitieteilijä [[George William Hill]]. Hillin palloa kutsutaan myös toisen keksijänsä mukaan '''Rochen palloksi'''.
kiertää Maata, ei Aurinkoa, koska maan vetovoima on tällä alueella voimakkaampi. Hillin pallon määritti
amerikkalainen tähtitieteilijä [[George William Hill]].
Hillin palloa kutsutaan myös toisen keksijänsä mukaan Rochen palloksi.
 
== Hillin pallon laskeminen ==
 
Jos pienemmän kappaleen massa on ''m'' ja se kiertää raskaampaa kappaletta ''M'' etäisyydellä ''a'', Hillin pallon säde ''r'' pienemmälle kappaleelle on:
ja se kiertää raskaampaa kappaletta ''M'' etäisyydellä ''a'', Hillin pallon säde ''r'' pienemmälle kappaleelle on:
 
:<math>r \approx a \sqrt[3]{\frac{m}{3 M}}</math>
 
Käytännössä vakaita satelliittiratoja on vasta 1/2 — 1/3 Hillin säteen päässä, taannehtivat eli [[Retrogradinen liike|retrogradiset]] radat ovat vakaampia kuin myötäsuuntaiset radat. Usein käyetään 1/3 Hillin sädettä. Taannehtiva rata on yleisen kiertoliikeenkiertoliikkeen vastainen: jos Jupiter kiertää Aurinkoa pohjoiseen päin, [[retrogradinen]] rata on etelään päin. Jos ollaan hyvin lähellä suurta kappaletta, Hillin pallo uppoaa helposti pienten kappaleiden sisään.
Käytännössä vakaita satelliittiratoja on vasta
1/2 — 1/3 Hillin säteen päässä, taannehtivat eli retrogradiset radat ovat vakaampia kuin myötäsuuntaiset radat. Usein käyetään 1/3 Hillin sädettä. Taannehtiva rata on yleisen kiertoliikeen vastainen: jos Jupiter kiertää Aurinkoa pohjoiseen päin, [[retrogradinen]] rata on etelään päin.
Jos ollaan hyvin lähellä suurta kappaletta, Hillin pallo uppoaa helposti pienten kappaleiden sisään.
 
== Aiheesta muualla ==