Ero sivun ”Marc Bloch” versioiden välillä

'''Marc Leopold Benjamin Bloch''' ([[6. heinäkuuta]] [[1886]] - [[16. kesäkuuta]] [[1944]]) oli [[ranska]]lainen historioitsija, [[Annalistinen koulukunta|annalisti]], [[medievisti]], historian [[filosofi]], [[professori]] ja [[Ranskan vastarintaliike|Ranskan vastarintaliikkeen]] aktiivijäsen. Hän syntyi [[Lyon]]issa [[6. heinäkuuta]] [[1886]] maallistuneeseen [[juutalaisuus|juutalaisjuutalaisperheeseen]]perheeseen ja kuoli [[saksa]]laisten teloittamana Ranskan [[vastarintaliike|vastarintaliikkeen]] jäsenenä Lyonin lähistöllä [[16. kesäkuuta]] [[1944]].

Marc Bloch kuuluu historiallisen sosiologian vaikutusvaltaisimpiin edustajiin sekä ranskalaisen ''annales ''-koulukunnan taustahahmoihin. Hän on vaikuttanut suuresti esimerkiksi [[Perry AndersoniinAnderson]]iin, [[Charles TillyynTilly]]yn ja [[Barrington MooreenMoore]]en.

Marc Blochin isä ''Gustave Bloch'' oli tunnettu antiikin historioitsija ja toimi tieteenalan professorina Lyonin [[Lyonin yliopisto]]ssa. Tultuaan ylioppilaaksi arvostetusta Louis-Le-Grand -lyseosta hän opiskeli ranskalaisten intellektuellien perusoppilaitoksessa ''Ecole normale supérieuressa'' vuosina [[1904]]–[[1908]].

[[Ensimmäinen maailmansota]], ja Ranskan sen kestäessä kokemat sotilaalliset vaikeudet, jotka lopulta päättyivät [[ympärysvallat|ympärysvaltojen]] avulla voittoon Saksasta, kuuluivat Marc Blochin nuoruuteen. [[sota|Sodassa]] hän toimi tavallisena rintamasotilaana, [[tykistö]]n [[kersantti]]na ja myöhemmin [[kapteeni]]ksi ylennettynä, ja tämä kokemusmaailma muokkasi hänen myöhempiä valintojaan.

Sodan jälkeen tuli henkilökohtaisten elämänmuutosten aika ja Bloch avioitui ''Simone Vidalin'' kanssa. [[avioliitto|Avioliitosta]] heille syntyi kuusi [[lapsi|lasta]]. Avioliitto oli merkittävä ajatellen myöhempää saksalaismiehityksen aikaa Ranskassa. Lapsilla on ollut oma merkittävä roolinsa Marc Blochin kuoleman jälkeisessä töiden julkaisemisessa.

Avioliiton solmimisen aikoihin hän sai opetustoimen [[StrasbourgStrasbourgin yliopisto]]in yliopistostasta, joka oli vuosikymmenten saksalaisajan jälkeen siirtynyt takaisin Ranskalle ja johon tarvittiin innokkaita ja uskaliaita [[tiedemies|tiedemiehiä]] koko laitoksen uudelleenrakentamiseksi. Nykyisin tämä yliopisto kantaa Marc Blochin nimeä.

Osallistuttuaan sotatoimiin ennen Ranskan tappiota toisessa maailmansodassa, Marc Bloch saasai materiaalia viimeisiin kirjoituksiinsa ja niin historiallisiin kuin filosofisiin pohdintoihinsa. Piileskeltyään perheineen saksalaisia eri puolilla maata ja lähetettyään osan lapsistaan turvaan ulkomaille Bloch liittyyliittyi vanhana sotilaana vastarintaliikkeeseen, jakunnes vuonna [[1944]] hänetranskalaiset pidätettiinyhteistoimintamiehet ranskalaistenpidättivät yhteistoimintamiestenhänet. toimesta ja kidutuksenKidutuksen jälkeen [[kesä]]lläkesällä 1944 saksalaiset teloittavatteloittivat hänet Saint-Diedier-de-Formansissa, Ain departementissa lähellä Lyoninhänen [[kaupunki]]akotikaupunkiaan Lyonia.

Bloch ei ole kuuluisa mistään yhteiskuntatieteellisestä teoriasta. Hän teki kuitenkin merkittävinä pidettyjä tutkimuksia, joissa tutkimuksen metodologiaa oli käytetty ja kehitetty erinomaisella tavalla. Hänen tärkeimmät teoksensa käsittelevät keskiajan Länsi-Eurooppaa. Hän tutki esimerkiksi viljelymenetelmiä, taikauskomuksia[[taikausko]]muksia, kansanperinnettä[[kansanperinne]]ttä ja feodalismia[[feodalismi]]a yleisemmin. Tutkimuksissa yhdistyvät historia, [[antropologia]], sosiologia ja [[taloustiede]]. Tällainen yhdistelevä lähestymistapa tuli muotiin myöhemmin noin 40 vuotta Blochin teosten julkaisemisen jälkeen.<ref name="Chirot">Daniel Chirot, "The Social and Historical Landscape of Marc Bloch". Kirjassa ''Vision and Method in Historical Sociology'', toimittanut Theda Skocpol, 1984, Cambridge University press</ref>

Blochin tutkimuksissa merkillepantavaa ovat ensinnäkin ajalliset ja sosiaaliset analyysiyksiköt. Useinhan tutkimuksen analyysiyksiköt otetaan politiikasta: historiallinen aika jaetaan hallitsijoiden valtakausien mukaan ja analyysiyksiköitä ovat valtiot, kansat ja hallintoalueet. Blochilla keskeisiä analyysiyksiköitä olivat sen sijaan sukupolvet ja sivilisaatiot.<ref name=Chirot/>

Sukupolvi on lyhyemmän aikavälin ajanmitta. Bloch painotti, että yhteiset ja tärkeät kokemukset ovat merkittäviä sukupolven tietoisuuden määrittymisessä. Sivilisaation käsite taas viittaa yhteiskunnan materiaalisten, psykologisten ja rakenteellisten osien kokonaisuuteen, joka muuttuu hyvin hitaasti. Blochin luetuin teos, joka käsittelee feodaaliyhteiskuntaa, on yhden sivilisaation historia. Sivilisaation ensimmäinen ulottuvuus on sen historiallinen ympäristö. Feodaaliyhteiskunnan taustalla Bloch näkee silloisen turvattoman historiallisen ympäristön. Toinen sivilisaation ulottuvuus on kulttuuriympäristö, joka käsittää myös teknologian. Materiaalinen ja henkinen ovat molemmat tärkeitä selittäviä tekijöitä eikä kumpikaan ole ensisijainen. Niin ikään maantieteellinen ympäristö vaikuttaa sivilisaation kehitykseen.<ref name=Chirot/>

Tutkittavat ilmiöt on sijoitettava Blcohin mukaan aina omaan historialliseen kontekstiinsa. Yksittäiset sivilisaatiot eivät ole täysin yhtenäisiä, mutta niiden osissa on kuitenkin yhtenäisiä piirteitä. Kun nämä piirteet on ymmärretty, voidaan seuraavaksi analysoida eroja yhden sivilisaation sisällä. Tutkiessaan Ranskan maaseutuhistoriaa Bloch käyttää aikakehyksenä erilaisten viljelytapojen käytön jatkumista. Hän ei halua asettaa tiukkoja sääntöjä sille, miten tutkimuksen aikakehys tulee valita, vaan tutkijan on tutustuttava kohteeseensa hyvin ja pyrittävä löytämään siitä oleelliset piirteet. Yleensä nämä piirteet ovat sellaisia, jotka osoittavat rajat tietyn yhteiskuntamuodon kestolle.<ref name=Chirot/>

Bloch tunnetaan myös tavastaan käyttää lähteitä historiantutkimuksessa. Blochille lähteeksi kelpasivat melkein mitkä tahansa asiat, mikä oli myöhemmin tyypillistä koko annales -koulukunnalle. Hän antaa tutkimusmetodia käsittelevässä teoksessaan pitkän listan erilaisista asioista, joita voi käyttää lähteinä. Yksi merkittävä lähdetyyppi Blochille olivat kansan parissa liikkuneet eeppiset kertomukset, joiden yhteyttä yhteiskunnan rakenteeseen hän tutki. Bloche myös oli ensimmäisiä, jotka käyttivät epälineaarista tutkimusmetodia. Tutkiessaan Ranskan maaseutua, hän aloitti tutkimalla ensin viimeaikaisia, runsaslukuisia lähteitä, ennen kuin vasta sen jälkeen paneutui tutkimuskohteena olevan ajan lähteisiin. Tämä metodi perustui siihen, että myöhemmät lähteet kertoivat osin samoista asioista, mistä hän oli kiinnostunut tutkimusperiodin suhteen. Tällainen epälineaarinen metodi omaksuttiin sittemmin laajalti maaseutuhistorian tutkimukseen.<ref name=Chirot/>

Muiden annales -koulun tutkijoiden tavoin Blochille tärkeää oli maantieteellinen evidenssi. Keskeistä siinä oli fyysisen paikan ja ihmisen sosiaalisen organisaation vuorovaikutus, ja se tapa millä nämä kaksi muokkasivat toisiaan. Blochille mikään lähdetyyppi ei ole sinänsä toista arvokkaampi. Riippuu tutkimuskysymyksistä, mitä lähteitä kannattaa käyttää, (kun taas useimmille tutkijoille lähteet määräävät tutkimuskysymyksen).<ref name=Chirot/>

Vertailevan tutkimuksen tärkeimpänä tehtävänä Bloch piti sen tutkijan mieltä puhdistavaa vaikutusta. Vertailussa tulevat ilmi erilaiset tutkijan omasta kulttuurista ja ajasta juontuvat tutkimuksen kannalta väärät ajattelutavat, jotka ovat alati uhkana historiantutkimuksessa. On erittäin hyödyllistä tarkastella tutkittavia sosiaalisia ilmiöitä laajemmin eri ympäristöissä kuin vain tutkimuskohteen paikallisessa ympäristössä. Monet yhden paikan ympärille keskittyvät tutkimukset luulevat väärin tutkimaansa ilmiötä ainutlaatuiseksi, koska eivät ole perehtyneet aiheeseen laajemmin.<ref name=Chirot/>

Samanlaisuuksien lisäksi vertaileva lähestymistapa auttaa huomaamaan myös eroavaisuudet eri paikoissa esiintyvien ilmiöiden välillä. Kun erot on huomattu, päästään tutkimaan näiden erojen syitä. Bloch kuitenkin kritisoi monia oman aikansa vertailevan tutkimuksen harjoittajia poliittisesta tarkoitushakuisuudesta sekä kritiikittömistä teoreettisista johtopäätöksistä.<ref name=Chirot/>

Bloch ei uskonut luonnontieteiden malliin yhteiskunnan tutkimisessa vaan piti [[Augusto ComtenComte]]n positivistista lähestymistapaa virheellisenä. Toisaalta Bloch ihaili Durkheimia[[Emile Durkheim]]ia, mutta piti hänentämän universalismiaanuniversalismia liioiteltuna. Bloch ei hyväksynyt Durkheimin tieteellistä ohjelmaa, jossa väittämiä testattaisiin jollain tapaa ja pyrittäisiin sitten parantamaan teoriaa tältä pohjalta. Blochille teorian rooli oli vain auttaa historioitsijaa etsimään parempaa evidenssiä menneisyyttä koskien. Teoreettiset mallit voivat auttaa tutkijaa löytämään uusia kysymyksiä ja arvioimaan lähteitä. Teoria ymmärrettynä tällä tavoin oli merkittävässä roolissa Blochin metodologiassa. Historiallisen tutkimuksen lopullisen tuloksen tulee Blochin mukaan olla joukko yleistäviä väittämiä, jotka pätevät omassa, (laajassa) kontekstissaan mahdollisimman hyvin, ja samalla näiden tehtyjen väittämien tulisi auttaa muita tutkijoita ymmärtämään sosiaalista käyttäytymistä myös yleisellä tasolla ajasta ja paikasta riippumatta.<ref name=Chirot/>

Uusi ja haastava opetustehtävä, joka keskittyykeskittyi keskiajan historiaan yhdessä yliopiston ylösrakennuksen kanssa, lisäsi myös Blochin toimintavauhtia. Hänen väitöskirjansa maaorjien asemasta suorien Capetinki-sukuisten kuninkaiden aikana valmistuuvalmistui ja saa osakseen paljon kiitosta. Hän myös paneutuupaneutui ensimmäisen maailmansodan aikana liikkuneisiin huhuihin ja niiden vaikutukseen niin sotilaiden kuin kansankin parissa. kanssa Bloch perustaa Annalistisen koulukunnan, joka toimii samannimisen lehden ympärillä. Annalistisen koulukunnan tieto-opillinen ja –teoreettinen ajastusmaailma on vaikuttanut voimakkaasti koko [[1900-luku|1900-luvun]] historiankirjoitukseen, ei vain Ranskassa vaan kautta koko maailman historiankirjoituksen. Koulukunnan keskeisiä teoreettisia malleja ovat mm. mentaalien historia, totaalinen historia sekä sivilisaatioiden historia. Myös uudenlainen ja aivan uusien [[lähde|lähteiden]] käyttö tuli mukaan tutkimukseen. Näin monumentit, [[tilasto]]t ja usein kylmät luvut saivat oman roolinsa historiantutkimuksessa.