|
[[File:Vittu.jpg|thumb|200px|"Vittu" raaputettuna [[pihlava]]laiseen [[bussipysäkki]]in.]]
ismo laitela| Osoite=http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2008-09-13,104:10:564203,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Suomessa vain yksi alkuperäinen kirosana | Tekijä=Lipasti, Roope | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Turun Sanomat | Ajankohta=13.9.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=18.2.2009}}</ref>
'''Vittu''' on vanha [[Suomen kieli|suomen kielen]] sana, joka kuvaa [[Häpy|naisen (ulkoisia) sukupuolielimiä]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Nykyisin sana kuuluu [[Alatyyli|alatyyliin]], ja sitä käytetään myös karkeana [[kirosana]]na.<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/>
==Sanan alkuperä==
[[Suomalais-ugrilaiset kielet|Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen]] professori Ulla-Maija Kulosen mukaan vittu on lähes tuhat vuotta vanha [[suomen kielen lainasanat|lainasana]].<ref name="City">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.city.fi/artikkeli/Perkele/832/ | Nimeke=Perkele! - Cityn kirosanakirja Suomesta | Tekijä=Sirén, Juhani | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=City | Ajankohta=11/2003 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=18.2.2009}}</ref> [[Turun yliopisto]]n suomen kielen dosentti Kari Nahkolan mukaan sana on lainattu suoraan [[Ruotsin kieli|ruotsin kielestä]], mutta sen vaikutus suomen kieleen on ollut huomattava.<ref name="TS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2008-09-13,104:10:564203,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Suomessa vain yksi alkuperäinen kirosana | Tekijä=Lipasti, Roope | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Turun Sanomat | Ajankohta=13.9.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=18.2.2009}}</ref>
==Vitun syntysanat==
==Sensuuri==
Vittu-sana joutui Suomessa [[Sensuuri|kirjasensuurin]] kohteeksi kun ''[[Parnasso]]'' julkaisi vuonna 1961 osan [[Allen Ginsberg]]inseppo ''Huudosta''taalasmaaKiroilusta [[Anselmtehdyn Hollo]]ntutkimuksen suomennoksenamukaan sanan käyttö on yleistynyt 1990-luvun lopulla.<ref>{{Verkkoviite Julkaistussa| suomennoksessaOsoite=http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/20.marraskuu/HUOR4598.HTM oli| muunNimeke=Kuka muassatahansa sanantyttö voi saada huoran leiman | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=20.11.1998 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=STT-IA-Verkkouutiset | Viitattu=11.2.2009}}</ref> Nykyään vittu kohdallaon rivitutkimusten mukaan yleisin [[asteriskiKoululainen|asteriskejakoululaisten]] käyttämä kirosana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://jyksokl.jyujoensuu.fi/jykaineistot/kokoelmatAidinkieli/julkaisutkielenhuolto/kielletyt_kirjat/suomisidokset.htmhtml | Nimeke=Kielletyt kirjat, 4.3. KotimainenTekstin kirjasensuurisidoksisuus | Tekijä=Ekholm, Kai | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Savonlinan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto | Viitattu=1811.2.2009}}</ref>
==Yleisin kirosana==
Kiroilusta tehdyn tutkimuksen mukaan sanan käyttö on yleistynyt 1990-luvun lopulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/20.marraskuu/HUOR4598.HTM | Nimeke=Kuka tahansa tyttö voi saada huoran leiman | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=20.11.1998 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=STT-IA-Verkkouutiset | Viitattu=11.2.2009}}</ref> Nykyään vittu on tutkimusten mukaan yleisin [[Koululainen|koululaisten]] käyttämä kirosana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://sokl.joensuu.fi/aineistot/Aidinkieli/kielenhuolto/sidokset.html | Nimeke=4.3 Tekstin sidoksisuus | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Savonlinan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto | Viitattu=11.2.2009}}</ref>
Kirjailija [[Jari Tammi]] nimesi vitun vuonna 1993 ilmestyneessä ''Suuressa kirosanakirjassaan'' yhdeksi ”selkäydinkirosanoista”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2318 | Nimeke=Jumalauta ja markkinavoimat – vanhoja ja uudempia kirosanoja | Tekijä=Heikkinen, Vesa | Tiedostomuoto= | Selite=Esitetty Ylen Radio 1:n Jumalaisessa heinäkuussa 13.7. ja 14.7.2007 | Julkaisu= | Ajankohta=15.7.2007 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kotus | Viitattu=18.2.2009}}</ref>
| 