Ero sivun ”Nashville Skyline” versioiden välillä

| julkaistu = 9. Huhtikuutahuhtikuuta 1969

| nauhoitettu = Helmikuun 12. helmikuuta 1969 - Helmikuun– 22. helmikuuta 1969

'''Nashville Skyline''' on [[Bob DylaninDylan]]in vuonna 1969 julkaisema yhdeksäs studioalbumi. Albumilta julkaistiin myös single Lay Lady Lay. Levyllä esiintyy myös Johnny Cash. Levy oli erittäin suosittu kriitikoiden toimesta, se myös myi hyvin.

Helmikuussa 1969 Bob Dylan palasi Nashvilleen nauhoittaakseen Nashville Skylinen. Oli kulunut yli vuosi hänen viimeisimmästä studioalbumistansa, vuoden 1967 John Wesley Hardingista. Dylan piti sessiot Columbian Studio A:ssa. Ne alkoivat helmikuun 12. päivä, mutta sinä päivänä nauhoitettua materiaalia ei ole levyllä. Seuraavana päivänä saatin nauhoitettua sellaiset kappaleet kuin To Be Alone With You, I Threw It All Away ja One More Night. Dylan myös koitti useaan otteeseen Lay Lady Layta, joka oli samoin kuin I Threw it All Away kirjoitettu vuonna 1968. Dylan "vaihtoi" äänensä levyllä pehmeäksi ja sileäksi, verrattuna hänen aikaisempiin levyihinsä. Dylan itse kertoi, että uusi ääni johtuu sikareiden polton lopettamisesta, mutta ääni oli silti yhdistettävissä hänen vanhaansa. 14. Helmikuuta Dylan sai levylle seuraavat kappaleet: Peggy Day, Tell Me That Isn't True, Country Pie, ja Lay Lady Lay. Kahden seuraavan päivän aikana vietetyn tauon aikana Dylan kirjoitti uuden kappaleen, jonka nimi oli Tonight I'll Be Staying Here With You. Kun sessiot jatkuivat 17. päivänä, Tonight I'll Be Staying Here With You oli keskipisteenä, ja lopullinen versio valittiin yhdestätoista otosta. Instrumentaali Nashville Skyline Rag kirjoitettiin myös session alussa. Myöhemmin se lisättiin albumille. Jossain sessioiden vaiheessa Country legenda Johnny Cash käväisi studiossa. Hän oli oman bändinsä kanssa levyttämässä viereisessä studiossa. Hän oli ollut Dylanin pitkäaikainen ystävä ja kannattaja. Nämä kaksi päätyivät esittämään duettoina Dylanin kappaleet One too Many Mornigs, ja Don't Think Twice It's Alright sekä Cashin oman I Still Miss Someonen. Mitkään noista eivät olleet käyttökelpoisia, mutta Cash palasi seuraavana päivänä tekemään lisää duettoja. Helmikuun 18. omistettiin kokonaan duetoille Cashin kanssa. One too Many Mornigs ja I Still Miss Someone uusittiin, ja ne myös torjuttiin uudestaan. He kokeilivat myös seuraavia kappaleita: Matchbox, That's Alright Mama, Mystery Train, Big River, I Walk the Line, ja Guess Things Hapen That Way. Näiden kappaleiden alkuperäisesittäjät olivat Carl Perkins, Elvis Presley, sekä itse Cash. Näitäkään ei voitu käyttää. Coverit Jimmie Rodgersin Blue Yodel #1 & #5, Johnny Cashin Ring on Fire, You Are My Sunshine, Mountain Dew, perinteinen hymni Just a Closer Walk with Thee, How High The Water, perinteinen balladi Careless Love, sekä Dylanin erityisesti Cashille kirjoittama Wanted Man, olivat myös kokeiluissa, mutta eivät kelvanneet. Ainoa joka kelpasi, oli Dylanin oma kappale Girl from the North Country, joka päätyi levyn avausraidaksi, Cashin ja Dylanin esittämänä. Kun pääasiallinen levytys oltiin tehty, 19., 20.,ja 21. päivä käytettiin lopulliseen miksaukseen ja muokkaukseen.

# Girl from the North Country 3:41 (Mukana Johnny Cash)

# Nahville Skyline Rag 3:12

# To Be Alone With You 2:05

# I Threw it All Away 2:23

# Peggy Day 1:59

# Lay Lady Lay 3:20

# One More Night 2:25

# Tell Me That It Isn't True 2:45

# Country Pie 1:35

# Tonight I'll Be Staying Here With You 3:23

* Bob Dylan -– Kitara, Huuliharppu, Koskettimet, ja Laulu

* Pete Drake -– Kitara

* Kenneth A. Buttrey -– Rummut

* Charlie Daniels -– Bassokitara

* Bob Wilson -– Urut, Piano

* Charlie McCoy -– Kitara, Huuliharppu

* Norman Blake -– Kitara

* Earl Scruggs -– Banjo kappaleessa 2.

* Charlie Bragg -– Teknikko

* Neil Wilburn -– Teknikko

* Marshall Grant -– Basso kappaleessa 1.

* Bob Wootton -– Sähkökitara kappaleessa 1.

* W.S. Holland -– Rummut kappaleessa 1.