Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 10 vuotta sitten
p
#Convention on the Physical Protection of Nuclear Material
 
=== Suomen sotarikolliset ja -syyllisetsotasyylliset ===
[[Jatkosota|Jatkosodan]] [[19. syyskuuta]] [[1944]] päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen 13. artikla kuului seuraavasti: ''"Suomi sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi."'' Suomalaiset tulkitsivat tämän tarkoittavan ''sotarikollisia'', perinteisiin sotarikoksiin syyllistyneitä, jotka olivat rikkoneet ennen sotaa vallalla olleita sotalakeja ja -tapoja koskeneita kansainvälisiä sopimuksia ja määräyksiä. Näiden sotarikosten tutkiminen aloitettiin suomessa jo samana syksynä. [[Neuvostoliitto]]laiset [[sotavanki|sotavangit]] saivat tehdä kotiuttamisensa yhteydessä kanteluja. Eritoten sotavankeihin kohdistuneiden rikosten vuoksi Suomen omien lakien mukaan tuomittiin vuoden [[1947]] loppuun mennessä yli 700 syylliseksi katsottua ja tuomioita annettiin myös tämän jälkeen.<ref name="Bauer"/>
 
Oman sotaväen sotarikollisten oikeuteen saattaminen suuressa mittakaavassa oli poikkeuksellista sodan jälkeisessä Euroopassa. Voittajavaltioiden painostamana hävinnyt Suomi joutui kuitenkin käymään läpi laajan sotarikosoikeudenkäyntien sarjan, jonka kulkuun neuvostolittolaiset vielä yksittäisissä tapauksissa puuttuivat. Lisäksi suomalaiset oikeusasteet käsittelivät korkea-arvoisia syytettyjä jonkin verran muita helläkätisemmin. Tästä huolimatta sotarikosoikeudenkäynnit täyttivät oikeusvaltion edellytykset.<ref name="kuja11">Kujala 2009, s. 11-13</ref>
 
Sodan voittajaosapuolet katsoivat Suomen poliittisen johdon olleen vastuussa maan hankkiutumisesta [[jatkosota]]an ja sen vuoksi heidän olevan myös henkilökohtaisesti syyllisiä sotaan. Tästä painostuksen edessä Suomessa syntyneet ''sotasyyllisyysoikeudenkäynnit'' olivat luonteeltaan poliittisia, ja erosivat siten oleellisesti sotarikosoikeudenkäynneistä.<ref name="kuja11"/>
 
====Rikosoikeudellinen sotarikollisuus====
Sotarikosten tutkiminen aloitettiin Suomessa jo 1944. Sotarikosten vuoksi Suomen omien lakien mukaan oltiin tuomittu vuoden 1948 loppuun mennessä kaikki oikeusasteet huomioiden yli 700 henkilöä. Suurin osa heitä tuomittiin sotavankeja koskevista henkirikoksista.<ref name="Bauer"/><ref name="kuja11"/>
 
====Poliittinen sotasyyllisyys====
{{pääartikkeli|[[Sotasyyllisyysoikeudenkäynti]]}}
Suomessa ei aluksi katsottu välirauhansopimuksen 13. artiklan koskevan poliittista johtoa. Tilanne kuitenkin muuttui taannehtivasti [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] määriteltyä yllä mainitussa Lontoon kokouksessa 1945 muun muassa käsitteen "rikos rauhaa vastaan". Samana Vielä vuonna 1945 säädettiin kenraali [[Grigori Savonenkov]]in kehotuksenNeuvostoliiton seurauksenapainostuksesta Suomessa laki ''sotasyyllisten'' rankaisemisesta, jonka pohjalta poliittisen johdon sotasyyllisyysoikeudenkäynti aloitettiin marraskuussa [[1945]].<ref name="Bauer"/>
 
==Suomen rikoslaki: Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan==
21 179

muokkausta