Ero sivun ”Läntinen Pitkäkatu 20” versioiden välillä

Tässä seurassa Läntinen Pitkäkatu 20 vaikuttaa välityöltä.{{kenen<ref>Lasse mukaan}}Raustelan haastattelu 12.12.2008</ref> Sitä se ei kuitenkaan ollut, sillä tekijöillä oli visionsa. Talo muurattiin rakennusmestari [[Juho Tapani]]n kehittämistä standardisoiduista, valetuista betonielementeistä, ns. tapanintiilistä, joilta odotettiin rakennusteknistä läpimurtoa. Standardisoituja olivat myös talon ikkunat, ovet ja kaiteet. Aalto puolestaan halusi luoda kuohuvan 1920-luvun kaupunkilaisille uuden aikakauden koteja ja pyrki samalla määräämään, miten ihmiset kodeissaan eläisivät. Tarkoituksena oli, että. asukkaat jopa hankkisivat koteihinsa Aallon piirtämät huonekalut. Talon piti olla mallina kokonaiselle sarjalle samanlaisia. Jatkohankkeet kuitenkin raukesivat, kun maailmanpula vei rakentajan konkurssiin.

Katujulkisivussa Aalto käytti [[funktionalismi]]a vain vaakasuuntaan käännetyissä ikkuna-aukoissa, muilta osin hän pitäytyi vielä [[klassismi]]in. Lopputulos ei ollut kovin onnistunut.{{kenen<ref>Lasse mukaan}}Raustelan haastattelu 12.12.2008</ref> Alkuperäinen valkea väri on lisäksi vaihtunut likaisenharmaaseen ja on osasyynä siihen, että taloa pidetään yhtenä Turun rumimmista.{{lähde}}<ref>Lasse Raustelan haastattelu 12.12.2008</ref> Pihajulkisivu nauhaikkunoineen, parvekkeineen ja korostettuine savupiippuineen on sen sijaan puhdasta funktionalismia ja Aaltoa etevimmillään; se näkyy parhaiten Puolalanpuiston läntiseltä laelta.