Ero sivun ”Oikeusinformatiikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Luokka
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Typot
Rivi 1:
{{oikeudenalat}}
'''Oikeusinformatiikka''' on varsin laaja [[yksityisoikeus|siviilioikeuden]] ala, joka syntyi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[1940-luku|1940-luvulla]] tietokoneiden käytön alkamisen myötä, alunperin ''jurimetriikka'' -nimisenä. Myöhemmin siitä kehittyi kaksi suuntausta, ''compuer law'' ja ''computers and law''. Edellä mainittu liittyi ennen muuta tietotekniikan käytön oikeudellisiin kysymyksiin, jälkimmäinen oikeudelliseen tietoon ja sen käsittelyyn. [[Eurooppa]]an muotoutui sen sijaan saksalaistaustainen oikeusinformatiikan käsite, joka on painottunut informaatio-oikeuteen.
 
==Osa-alueet==
Rivi 11:
Näistä kaksi ensimmäistä muodostavat oikeusinformatiikan perinteisimmät aluet, joiden taustalla ovat paitsi tuomioistuinlaitoksen käyttämät tietojärjestelmät, myös ns. automaattisen päätöksenteon ja hallinto-automaation kysymykset. Niillä on liityntöjä [[oikeusteoria]]an koskien oikeudellisen tiedon syntymistä, kehitystä ja käyttöä, toisin sanoen oikeudellista tietohuoltoa. [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] nämä kysymykset ovat liittyneet myös oikeudellisen tiedon viestintään.
 
Informaatio-oikeuden merkitys on kasvanut tiedon yksityisyyden ja julkisuuden, sähköisen kaupankäynnin jasekä tietoturvallisuuden kysymysten myötä. Informaatio-oikeudella on myös selviä liityntöjä [[tekijänoikeus|tekijänoikeuteen]].
 
Tietotekniikkaoikeus tarkoittaa ennen muuta tietotekniikan käytön sääntelyä ja tulkintaa useilla muilla oikeudenaloilla, kuten esimerkiksi tietotekniikkasopimukset ja -rikokset sopimus- ja rikosoikeudessa.
 
==Oikeusinformatiikka Suomessa==
Nykyisin oikeusinformatiikkana tunnettuun alaan liittyviä kysymyksiä on tarkasteltu jo ennen tieteenalan vatrrsinaistavarsinaista syntymistä, mm. Kaarle Makkosen oikeusteorian väitöskirjassa ''Zur Problematik der juridischen Entscheidung'' vuodelta [[1965]]pohdittiin tietokoneen käyttöä tuomarina. [[Ruotsi]]ssa ja [[Norja]]ssa oikeusinformatiikka vakiintui uraa uurtavien väitöstöiden myötä [[1980-luku|1980-luvun]] puoliväliin mennessä. Suomessa vastaavaa ei tapahtunut. [[Lapin yliopisto]]on oikeusinformatiikan instituutti perustettiin vuonna [[1992]] professori Ahti Saarenpään aloitteesta. Vuonna [[1997]] se hyväksyttiin eurooppalaisen oikeusinformatiikan instituuttien järjestön Firiliten jäseneksi.
 
Nykyään oikeusinformatiikka on tunnustettu oikeudenala, vaikka historiankirjoihin onkin jäänyt kaksi mikrotietokonetta lahjoituksena saaneiden yliopiston edustajien virke [[IBM]]:n toimitusjohtajalle, että "Lakimiehethän eivät oikeastaan tietokoneita tarvitse."