Ero sivun ”Carl Olof Cronstedt” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei tarvitse mainita numeroita, jos sukuartikkeleihin vidaan linkittää |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Cronstedt.jpg|thumb|150px|Carl Olof Cronstedt 3.10.1758–7.4.1820]]
'''Carl Olof Cronstedt vanhempi''' ([[3. lokakuuta]] [[1756]] – [[7. huhtikuuta]] [[1820]]) oli [[Ruotsi]]n merivoimien [[vara-amiraali]].
==Nuoruus==
Hän aloitti sotilasuransa vapaaehtoisena Prinssi Adolf Fredrikin rykmentissä 5. toukokuuta 1765, mistä hän siirtyi armeijan laivastoon kersantiksi 27. toukokuuta 1770. Hän siirtyi aliluutnantiksi tykistöön 12. elokuuta 1772 palaten armeijan laivastoon vänrikiksi 22. huhtikuuta seuraavana vuonna. Laivastossa hän yleni luutnantiksi 2. toukokuuta 1774. Hänet ylennettiin tykistönkapteeniksi 10. helmikuuta 1777.▼
Cronstedtin isä oli Johan Gabriel Cronstedt (12. heinäkuuta 1720 - 23. maaliskuuta 1774) oli tykistön majuri ja äiti Hedvig Juliana Jägerhorn af Spurila (20. heinäkuuta 1720 - 23. maaliskuuta 1787). Hän kasvoi [[Puotilan kartano]]ssa [[Helsingin pitäjä]]ssä.
▲
==Yhdysvaltojen vapaussota==
Cronstedt palveli [[1776]]–[[1779]] [[Englanti|Englannin]] laivastossa. Hän osallistui [[Yhdysvaltojen vapaussota]]an, mutta vietti siitä suurimman osan sotavankina. Kulutettuaan rahansa vankeusaikana upseereiden sosiaaliseen elämään, Cronstedt onnistui palaamaan Amerikasta Ruotsiin Kustaa III:n stipendin avulla. Paluun jälkeen hänen uransa oli voimakkaasti nousujohteinen.
Rivi 12 ⟶ 16:
Cronstedt ylennettiin sinilippuisen laivaston vara-amiraaliksi ja Kronstadtin laivastoaseman komentajaksi 9. huhtikuuta [[1801]]. Hän riitantui [[Kustaa IV Aadolf]]in kanssa ja hänet siirrettiin pois [[Tukholma]]sta 3. joulukuuta [[Suomenlinna|Viaporin]] komendantiksi. Tästä huolimatta Cronstedt työskenteli uutterasti linnoituksen parantamiseksi, vaikka Tukholman hallitus laiminlöikin linnoituksen rahoittamisen. Venäläisten hyökättyä Suomeen 1808 Cronstedt joutui jopa käyttämään omia varojaan linnoituksen puolustukseen.
[[Kuva:Johan Tietrich Schoultz målning Slaget vid Svensksund.jpg|right|thumb|250px|Johan Tietrich Schoultz: Ruotsinsalmen II meritaistelu]]
[[Suomen sota|Suomen sodassa]] Cronstedtin komentama Viaporin linnoitus antautui venäläisille [[3. toukokuuta]] [[1808]]. Cronstedtin ristiriitainen maine on laajasti seurausta [[Johan Ludvig Runeberg|Runebergin]] [[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoista]], jossa Cronstedtin jopa väitettiin myyneen Viaporin venäläisille – väite, jolle historiantutkijat eivät ole löytäneet todisteita. Todennäköisimmät syyt linnoituksen antautumiselle olivat upseerien keskuudessa vallinnut perusteltu laaja epäusko Ruotsin kykyyn puolustautua ylivoimaista vihollista vastaan, linnoituksen täydellinen eristäminen yhdistettynä hyvin suunniteltuun psykologiseen sodankäyntiin, joka vahvisti epäuskoa entisestään, huoli suuresta siviiliväestöstä linnoituksessa, ruudin riittämättömyys ja linnoitusten vähenevä merkitys sodankäynnissä ylipäätänsä.
Rivi 19 ⟶ 22:
== Loppuelämä ==
Suomen sodan jälkeen Aleksanteri I:n myönsi kuten tapaan kuului myös Cronstedtille eläkkeen, mutta Cronstedt ei ikinä siirtynyt tsaarin palvelukseen. Loppuelämänsä hän eli [[Herttoniemen kartano]]ssa viettäen syrjäänvetäytyvää elämää, keskittyen lastensa kasvatukseen ja kartanon puiston rakentamiseen. Carl Olof Cronstedtia onkin sanottu "puutarhansuunnittelun mestariksi". Cronstedtin vaimo oli kreivitär Beata Sofia
Carl Olof Cronstedtilla oli kolme lasta:
| |||