Ero sivun ”Suomen kielipolitiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ruotsi: linkin päivitys |
|||
Rivi 141:
[[Yleisradio]] palvelee ruotsinkielistä väestöä kahdella [[radio]]kanavallalla: Radio Vegalla ja Radio Extremillä. Yleisradiolla on myös yksi ruotsinkielinen televisiokanava, [[YLE FST5]]. [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] virallinen komentokieli on suomi, mutta [[Uudenmaan Prikaati]]ssa [[Dragsvik]]issa koulutuskielenä on ruotsi; sinne otetaan ruotsinkielisten ohella myös ruotsin kieltä hallitsevia suomenkielisiä heidän toivomustensa perusteella, mikäli tilaa on.
Vaikka Suomessa ei merkittäviä kieliriitoja olekaan ollut 1930-luvun jälkeen ja nykyisestä kielipolitiikasta vallitsee varsin pitkälle menevä yhteisymmärrys kaikkien poliittisten puolueiden piirissä, aika ajoin julkiseen keskusteluun nousee tunne ruotsinkielisiin (ja muihin kielivähemmistöihin) kohdistuvasta [[positiivinen syrjintä|positiivisesta syrjinnästä]] eräissä koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Tiettyihin korkeakoulujen [[tiedekunta|tiedekuntiin]], esimerkiksi [[lääketiede|lääketieteelliseen]] ja [[oikeustiede|oikeustieteelliseen]], on ruotsin kieltä osaavilla omat kiintiönsä, joita perustellaan sillä, että kielilain kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tulee maassa kouluttaa tietty määrä ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä, juristeja ja muita ammattilaisia sekä sillä, että ne ovat avoimia kaikille kielitaidon todistaneille ihmisille äidinkielestä riippumatta. Epäoikeudenmukaiseksi kritisoitu ja ajoittain kiihkeää keskustelua herättänyt kiintiökäytäntö on todettu Suomen perustuslain mukaiseksi, koska sen katsotaan mahdollistavan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehtimisen.<ref name="kielilaki">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta | Ajankohta=2000 | Osoite=http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf | Julkaisija= Kielilakikomitea |Selite=Työryhmämuistio| Luettu=31.8. 2007, s.29–31| Kieli= }}</ref> Kritiikkiä on herättänyt myös ruotsinkielisten korkeakoulujen väestömäärään suhteutettuna suurempi aloituspaikkamäärä tietyissä aineissa. Ruotsinkieliset ovat yliedustettuja esimerkiksi kaupallisissa opinnoissa
Toisen kotimaisen kielen opetuksen pakollisuus on saanut paljon kritiikkiä osakseen joidenkin kansalaisjärjestöjen taholta. Ruotsin kielen opiskelun katsotaan olevan vähemmän hyödyllistä kuin esimerkiksi suurten maailmankielien kuten [[ranskan kieli|ranskan]] tai [[saksan kieli|saksan]]. Opetuksen pakollisuutta puolestaan perustellaan sillä, ettei sen vapaaehtoisuus olisi välttämättä opiskelijoiden edun mukaista, koska se saattaisi asettaa esteitä myöhempiin jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumiseen, koska kielilain vaatimukset virkoja täytettäessä tulee täyttää. Myös pohjoismaisia suhteita ja ruotsin kieltä osana suomalaista identiteettiä ja kulttuuria korostetaan.<ref>[http://www.edu.fi/julkaisut/kimmo4.pdf Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja]</ref> Ruotsin kielen opetusta on toisaalta kritisoitu siitä, että se ei riitä turvaamaan riittävää ruotsin kielen osaamista; ruotsinkieliset opiskelevat yleensä suomen kieltä kolmannelta luokalta alkaen, kun taas ruotsin kieltä ei useikaan ole mahdollista aloittaa ennen seitsemättä luokkaa.
| |||