Ero sivun ”Ääntöpaikka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Yksittäiset ääntöpaikat: taivuttamattomat linkit, linkki kakuminaali |
→Ääntöpaikkojen luokittelu: punalinkkejä vähemmälle (huom. artikkelit muodossa alveolaari, ei alveolaarinen) |
||
Rivi 5:
==Ääntöpaikkojen luokittelu==
Jokaiseen ääntöpaikkaluokkaan liitetään aktiivinen ja passiivinen ''artikulaattori'' eli ääntämiseen osallistuva puhe-elin. Esimerkiksi [{{IPA|m}}]:n kaltaisissa [[bilabiaalinen|bilabiaalisissa]] äänteissä alahuuli liikkuu kohti paikallaan pysyvää ylähuulta, jolloin alahuuli lasketaan aktiiviseksi ja ylähuuli passiiviseksi artikulaattoriksi. [[
Aktiivisia artikulaattoreita lasketaan tavallisesti olevan viisi: huulet ([[labiaali]]set äänteet), kielen notkea etuosa ([[koronaali]]set äänteet), kielen keski- ja takaosa ([[dorsaali]]set äänteet), kielen tyvi yhdessä [[kurkunkansi|kurkunkannen]] eli epiglottiksen kanssa ([[radikaalinen|radikaaliset]] äänteet) ja [[kurkunpää]] ([[laryngaali]]set äänteet). Kaikki näistä voivat toimia toisistaan riippumatta. ''Kaksoisartikulaatiossa'' yhden äänteen muodostamiseen käytetään yhtäaikaisesti kahta eri aktiivista artikulaattoria.
Passiivisten artikulaattorien rajat eivät ole yhtä selviä. Kielen kärki tai selkä voivat liikkua esteettä pitkin [[kitalaki|kitalakea]] ja [[hammasvalli]]a ilman, että pienet paikanmuutokset vaikuttaisivat merkittävästi äänteen laatuun. [[
Myös aktiivisilla artikulaattoreilla kielen etuosa voidaan laskea jatkumoksi, jossa kielen kärjen alapinta ([[subapikaali]]set äänteet) liittyy asteetta kielen kärkeen ([[apikaali]]set äänteet) ja edelleen kielen lapaan ([[laminaali]]set äänteet).
|