Ero sivun ”Ääntöpaikka” versioiden välillä

83 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
→‎Ääntöpaikkojen luokittelu: punalinkkejä vähemmälle (huom. artikkelit muodossa alveolaari, ei alveolaarinen)
(→‎Yksittäiset ääntöpaikat: taivuttamattomat linkit, linkki kakuminaali)
(→‎Ääntöpaikkojen luokittelu: punalinkkejä vähemmälle (huom. artikkelit muodossa alveolaari, ei alveolaarinen))
==Ääntöpaikkojen luokittelu==
 
Jokaiseen ääntöpaikkaluokkaan liitetään aktiivinen ja passiivinen ''artikulaattori'' eli ääntämiseen osallistuva puhe-elin. Esimerkiksi [{{IPA|m}}]:n kaltaisissa [[bilabiaalinen|bilabiaalisissa]] äänteissä alahuuli liikkuu kohti paikallaan pysyvää ylähuulta, jolloin alahuuli lasketaan aktiiviseksi ja ylähuuli passiiviseksi artikulaattoriksi. [[Labiodentaalinen|LabiodentaalisissaLabiodentaali]]sissa äänteissä, joihin muun muassa [{{IPA|f}}]-äänne kuuluu, samainen alahuuli liikkuu ylöspäin, mutta passiivisena artikulaattorina toimivat ylähampaat. Passiiviseen [[kova kitalaki|kovaan kitalakeen]] taas voi aktiivisena artikulaattorina koskea niin kielen kärki kuin kielen selkäkin. Ensimmäisessä tapauksessa puhutaan [[retrofleksi]]sesta ääntymäpaikasta ja jälkimmäisessä [[palataali]]sesta.
 
Aktiivisia artikulaattoreita lasketaan tavallisesti olevan viisi: huulet ([[labiaali]]set äänteet), kielen notkea etuosa ([[koronaali]]set äänteet), kielen keski- ja takaosa ([[dorsaali]]set äänteet), kielen tyvi yhdessä [[kurkunkansi|kurkunkannen]] eli epiglottiksen kanssa ([[radikaalinen|radikaaliset]] äänteet) ja [[kurkunpää]] ([[laryngaali]]set äänteet). Kaikki näistä voivat toimia toisistaan riippumatta. ''Kaksoisartikulaatiossa'' yhden äänteen muodostamiseen käytetään yhtäaikaisesti kahta eri aktiivista artikulaattoria.
 
Passiivisten artikulaattorien rajat eivät ole yhtä selviä. Kielen kärki tai selkä voivat liikkua esteettä pitkin [[kitalaki|kitalakea]] ja [[hammasvalli]]a ilman, että pienet paikanmuutokset vaikuttaisivat merkittävästi äänteen laatuun. [[LingvolabiaalinenLingvolabiaali]]nen ääntöpaikka liittyy saumattomasti [[interdentaalinen|interdentaaliseeninterdentaali]]seen, tämä taas [[dentaalinen|dentaaliseendentaali]]seen ja edelleen [[alveolaarinen|alveolaariseenalveolaari]]seen, palataaliseen, [[velaarinen|velaariseenvelaari]]seen ja [[uvulaarinen|uvulaariseenuvulaari]]seen. Monesti äänne voidaan tuottaa jossakin kahden nimetyn ääntöpaikan välimaastossa.
 
Myös aktiivisilla artikulaattoreilla kielen etuosa voidaan laskea jatkumoksi, jossa kielen kärjen alapinta ([[subapikaali]]set äänteet) liittyy asteetta kielen kärkeen ([[apikaali]]set äänteet) ja edelleen kielen lapaan ([[laminaali]]set äänteet).
303

muokkausta