Ero sivun ”Typpihapoke” versioiden välillä

'''Typpihapoke''' (HNO₂) on [[heikko happo]], joka tunnetaan ainoastaan vesiliuoksena tai suoloinaan [[nitriitti|nitriitteinä]]. Typpihapoketta käytetään teollisuudessa muun muassa [[atsoväri]]aineiden valmistuksessa.<ref name ="eb">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.britannica.com/EBchecked/topic/416373/nitrous-acid | Nimeke =Nitrous acid | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Online| Viitattu = 18.3.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Höyrymäisessä muodossa tasomainen typpihapokemolekyyli voi omaksua joko trans- tai cis-muodon. Näistä trans-muoto on pysyvämpi, koska se on energialtaan alhaisempi. <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = G.W. King & D. Moule | Otsikko =The Ultraviolet Absorption spectrum of nitrous acid in the vapour state | Julkaisu = Canadian Journal of Chemistry| Ajankohta = 1962| Vuosikerta =40 | Numero = | Sivut = 2057-1065| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://article.pubs.nrc-cnrc.gc.ca/ppv/RPViewDoc?issn=1480-3291&volume=40&issue=11&startPage=2057 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.3.2009 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref>

[[Dityppitrioksidi]] on typpihapokkeen [[anhydridi]], ja sen liuottaminen veteen tuottaa typpihapoketta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman| Nimeke =Inorganic chemistry| Vuosi =2001| Sivu =652 |Julkaisija =Academic Press | Tunniste =ISBN 978-0-12-352651-9| www =http://books.google.fi/books?id=Mtth5g59dEIC&pg=RA1-PA652&lpg=RA1-PA652&dq=preparation+of+nitrous+acid+%2B+dinitrogen+dioxide&source=bl&ots=tCXPhBL0Qz&sig=hnYDOSmhS30iRaCB6X18mOLKKf0&hl=fi&ei=0AHBSefBI5rN-Qbfl6SrAw&sa=X&oi=book_result&resnum=4&ct=result | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 18.3.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>

Typpihapoketta on myös mahdollista valmistaa käsittelemällä jotain nitriittiä, kuten [[natriumnitriitti]]ä, hapolla esimerkiksi [[rikkihappo|rikkihapolla]]. <ref name="eb" />

Typpihapoke hajoaa helposti [[typpimonoksidi]]ksi ja [[typpihappo|typpihapoksi]]. <ref name="eb" />

Typpihapoketta käytetään [[aniliini]]t diatsoniumsuoloiksi. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.chemguide.co.uk/organicprops/aniline/makediazo.html | Nimeke = Makin diazonium salts from phenylamine| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Chemguide.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Jim Clark | Viitattu = 18.3.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Tämän vuoksi sitä käytetään atsovärien valmistuksessa.<ref name="eb" />

Typpihapoketta voidaan käyttää myös käyttää hyvin helposti räjähtävän [[natriumatsidi]]n hävittämiseen. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://books.nap.edu/openbook.php?record_id=4911&page=165 | Nimeke =Prudent Practices in the Laboratory: Handling and Disposal of Chemicals | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1995| Julkaisupaikka = | Julkaisija =National Academy Press. | Viitattu = 18.3.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Typpihapoke voi aiheuttaa [[DNA]]-vaurioita. Tämä johtuu siitä, että typpihapoke deaminoi DNA:n emäksistä [[guaniini]]a, [[adeniini]]a ja [[sytosiini]]a. Deaminaatiotuotteet ovat [[ksantiini]], [[hypoksantiini]] ja [[urasiili]]. Emäksistä helpoimmin deaminoituu guaniini. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jac A. Nickoloff, Merl F. Hoekstra| Nimeke =DNA Damage and Repair| Vuosi =1998| Sivu =271 |Julkaisija =Humana Press | Tunniste =ISBN 978-0-89603-356-6| www =http://books.google.fi/books?id=_aG2iU6dU-sC&pg=PA271&dq=nitrous+acid&lr= | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 18.3.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>