Ero sivun ”Spektroskooppinen kaksoistähti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
Tämä johtuu siitä, että tähdet ovat niin lähellä toisiaan ja tähtijärjestelmä niin kaukana, ettei järjestelmä erotu kaukoputkessa tai [[interferometri]]ssa.
Ensimmäinen havaittu spektroskooppinen kaksoistähti oli [[Zeta Ursae Majoris|ζ1 Ursae Majoris]]<ref>Tähtitieteen perusteet, Neljäs laitos, Hannu Karttunenn .... Ursan julkaisuja 87, Helsinki 2003, Gummerus Jyväskylä 2003, ISBN 952-9329-30-5, luku 9.3 spektroskooppiset kaksoistähdet, luku 328</ref>. Sen löysi Pickering 1889. Jo sitä ennen Vogel oli havainnut [[Algol]]illa säteisnopeuden vaihteluja spektristä<ref>V. A. Heiskanen, Tähtitiede II WSOY 1959´0, sivu 141</ref>, mutta
Spektroskooppisen kaksoistähden kiertoaika on lähes aina alle 5 vuotta, ja yleensä spektroskooppiset kaksoistähdet ovat ahtaita kaksoistähtiä, joiden kiertoaika on 8-20 v<ref>Tähtitiede II sivu 142</ref>. Radat ovat yleensä melko pyöreitä.
Rivi 26:
Jos tähdet ovat suunnilleen yhtä kirkkaita, spektrissä näkyy suuren osan aikaa kahden tähden [[spektri]]t päällekkäin<ref>Gunnar Larsson-Leander, Johdatus tähtitieteeseen, Gaudeamus 1975, Toinen korjauttu painos, ISBN 951-662-077-9 nid, -7 sid, 5.6 Kaksoistähdet, sivu 189, Kohta Spektroskooppiset kaksoistähdet</ref>. Näin on Mizarin ja [[Beta Aurigae]]n tapauksessa. Jos toinen tähti on hyvin himmeä, havaitaan vain toisen tähden [[spektriviiva|spektriviivojen]] siirtymistä säännöllisesti. Tämä johtuu siitä, että kirkkaampi tähti hukuttaa himmeämmän valoonsa. Tämän tyyppilnen on [[Alfa Geminorum|Alfa-2 Geminorum]] eli Castor.
Spektriä tarkasteltaessa huomataan, miten tähden tai tähtien spektriviivat ovat välillä siirtyneet punaiseen päin.
Näin tähden spektriviivat näyttävät huojahtelevan ajan mukana.
Viivojaan huojuttavan tähden [[säteisnopeus]] vaihtelee, kun se kiertää radallaan siten
Jos havaitaan kaksi spektriä, päätähden spektri ja sivutähden spektri, sivutähden viivat ovat spektrissä aina siirtyneet toiseen suuntaan kuin päätähden viivat. Esimerkki kaksiviivaisesta spektroskooppisesta kaksoistähdestä on [[HD 80715]].
Esimerkiksi jos päätähden spektriviivat siirtyvät punaiseen päin, sivutähden viivat siniseen<ref>Johdatus tähtitieteeseen, sivu 198</ref> toisiaan.
Spektroskooppisten kaksoistähtien ominaisuuksia ei yleensä tunneta tarkasti, varsinkaan jos ne eivät ole [[pimennysmuuttuja|pimennysmuuttujia]].
Jotkut spektroskooppiset kaksoistähdet on tarkemmilla teleskoopeilla
== Spektroskooppisten kaksoistähtien laskennalliset ominaisuudet==
|