Ero sivun ”Lukko” versioiden välillä

[[Abloy]]-lukon tai keiekkohaittasylinterilukonkiekkohaittasylinterilukon kehitti helsinkiläinen konttorikonemekaanikko [[Emil Henriksson]] (1886-1959) vuonna [[1907]]. 1900-luvun alun Suomessa ei kuitenkaan ollut kysyntää tiirikoimattomalle lukolle. Henriksson ajautuikin taloudellisiin vaikeuksiin ja hänen perustamansa Ab Låsfabriken Lukko Oy meni konkurssiin ja pankin haltuun joutunut [[patentti]] myytiin Kone ja Silta Oy:lle.<ref>[http://yle.fi/teema/tiede/keksinnot/keksinnot_abloy.shtml YLE Teema: Abloyn historiaa]</ref>

Kiekkohaittasylinterilukkoa pidetään vaikeasti tiirikoitavana. Se tarjoaa huomattavasti enemmän suojaa verrattuna tavalliseen sylinterilukkoon. Abloy-lukon toimintaperiaate on seuraava: [[haittalevy]]t ovat sisällä sylinterin muotoisessa kappaleessa, jonka ympärillä on vielä ulommainen sylinteri. Sisimmäistä sylinteriä (sisäsylinterin kääntyessä lukko aukeaa) estää kääntymästä pitikittäinpitkittäin oleva tappi, joka ottaa kiinni sekä ulommaiseen sekä sisempään sylinteriin. Sisempi sylinteri ei siis käänny. Kun avainta käännetään, haittalevyissä olevat kolot muodostavat uran, jolloin tappi painuu uraan sisään. Näin sisempi sylinteri on vapaa käntymään ja avaamaan lukon. [http://www.youtube.com/watch?v=wyB7DFtVRBk&feature=related/ Katso video Abloy-lukon toiminnasta]