Ero sivun ”Helsingin yliopiston ylioppilaskunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 21:
Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 60-jäseninen edustajisto. Se valitaan kahden vuoden välein parittomina vuosina avoimilla ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki HYYn jäsenet. Edustajisto mm. valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa, pääsihteerin johtama sihteeristö huolehtii ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Puheenjohtajiston asema on ensisijaisesti muodollinen, vanhaa sanontaa mukaellen ”HYYn hallituksen puheenjohtaja tekee likaisen työn, HYYn puheenjohtaja kunnioittaa läsnäolollaan.” Ylioppilaskunnan puheenjohtaja on tällä hetkellä FM Walter Rydman, hallituksen puheenjohtaja fil. yo. Pasi Hario ja pääsihteeri HuK Katariina Styrman. Ylioppilaskunnan talousjohtajana ja [[HYY Yhtymä]]n toimitusjohtajana toimii OTK Heikki Härö ja hallituksen puheenjohtajana teol. yo. Hannu-Matias Nurmi.
==Juhlapäivät ja kunnianosoitukset==
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta viettää vuosittain vuosijuhlaansa 26.11. sekä toista virallista juhlapäiväänsä Floran päivää vuosittain 13.5. [[Maamme-laulu]]n ensiesittämisen kunniaksi vuonna [[1848]], jolloin ylioppilaat esittivät sen Suomessa ensimmäisinä Kumtähden kentällä, nykyisessä [[Kumpula]]ssa. Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien [[osakunnat|osakuntien]] sekä noin 250 muun opiskelijajärjestön vuosijuhlissa käytetään akateemisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan nauha on sininen, ja siitä on kapea ja leveä versio. HYY:n hallitus- ja ansiomerkkejä kannetaan kapeassa nauhassa sekä puheenjohtajiston ja kunniamerkkejä leveässä nauhassa.▼
▲Helsingin yliopiston ylioppilaskunta viettää vuosittain vuosijuhlaansa 26.11. sekä toista virallista juhlapäiväänsä Floran päivää vuosittain 13.5. [[Maamme-laulu]]n ensiesittämisen kunniaksi vuonna [[1848]], jolloin ylioppilaat esittivät sen Suomessa ensimmäisinä Kumtähden kentällä, nykyisessä [[Kumpula]]ssa. Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien [[osakunnat|osakuntien]] sekä noin 250 muun opiskelijajärjestön vuosijuhlissa käytetään akateemisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan nauha on sininen, ja siitä on kapea ja leveä versio. HYY:n hallitus- ja ansiomerkkejä kannetaan kapeassa nauhassa sekä puheenjohtajiston ja kunniamerkkejä leveässä nauhassa.
Ylioppilaskunnan jakamista huomionosoituksista korkein on ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki leveässä purppuranauhassa. Se voidaan myöntää ylioppilaskunnan kunnianosoituksena erittäin merkittävästä toiminnasta yhteiskunnan tai ylioppilaskunnan hyväksi. Merkkiä on jaettu vuodesta [[1948]] alkaen, ja sen ovat saaneet kaikki tuona aikana elossa olleet tasavallan presidentit sekä useat huomattavat yliopistomiehet, poliitikot ja taiteilijat. Saajien joukossa on myös kolme ulkomaalaista: pohjoismaisen hyvinvointivaltion isiin kuuluva ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä [[Gunnar Myrdal]] sekä kaksi ihmisoikeustaistelijaa, [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] presidentti [[Nelson Mandela]] ja [[Tšekkoslovakia]]n presidentti [[Václav Havel]].
| |||