|
== Perusrakenneosien synty elottomasti ==
MaapallonOn esitetty, että maapallon olosuhteet synnyttivät nykyiselle elämälle välttämättömiä, melko alkeellisia perusmolekyylejä kuten aminohappoja, hapettomassa ympäristössä elottomasti<ref>[http://universe-review.ca/F11-monocell.htm Unicellular Organisms]</ref> On joitain viitteitä siitä, että epäorgaaniset molekyylit voisivat suotuisissa oloissa monimutkaistua alkeellisiksi orgaanisiksi molekyyleiksi{{lähde}}.
Yleisesti on tiedossa, että muun muassa sähkö, hapot, emäkset, metallit ja metallioksidit katalysoivat<ref>Kari Kause: Keskiasteen kemia. Kustannus ky Teknikus, Kirjapaino Grafia Oy Turku 1981, ensimmäinen painos. ISBN 951-95722-0-1 s. 302-326</ref> melko pienten orgaanisten molekyylien reaktioita. Katalyyttejä voivat olla fauta, NiSio2, ZnO-Cr2O3 esim. [[Fischer-Tropschin menetelmä]]ssä.
ReaktioitaReaktiot tapahtuuvaativat varsinkinyleensä suurissasuuria paineissapaineita ja lämpötiloissakorkeita lämpötiloja, tyypillisesti paine on 150-300 ilmakehää ja lämpötila noin 50-400 celsiusta.<ref>Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia, Perusoppijakso, Otava 1989, ISBN 951-1-10574-4. s. 30, 44, 79, 83, 111, 215 jne.</ref> SiltiLisäksi joidenkin elämänelämälle tärkeiden molekyylien, kuten [[urasiili]]n ja [[deoksiriboosi]]n synnyttäminenvalmistaminen elottomasti on vaikeaa tai mahdotonta.
Tähtienvälisissä molekyylipilvissä leijuu joitain yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä, muun muassa [[etanoli]]a, [[muurahaishappo]]a, [[formamidi]]a, [[formaldehydi]]ä jne.<ref>Jim Brooks: Näin alkoi elämä, 1987. s. 142</ref> On väitetty, että tähtienvälisestä aineesta olisi löydetty aminohappo glysiiniä, mutta tätä ei ole kyetty todistamaanvarmuudella pitävästiosoittamaan.{{lähde}}
On tehty monia kokeiltakokeita, joissa on onnistuttu tuottamaan muun muassa aminohappoja yksinkertaisista molekyyleistä (vedestä, [[ammoniakki|ammoniakista]], ja [[metaani]]sta) ynnä muusta alkeellisiayksinkertaisia orgaanisten suurmolekyylien osasia muun muassa lämmön, sähköpurkausten ja ultraviolettisäteidenultraviolettivalon avulla. Kuuluisin koenäistä oli niin sanottuns. [[Millerin koe]]. NäitäTällaisia alkeellisiayksinkertaisia molekyylejä esiintyy muun muassamm. jättiläisplaneettojen ilmakehissä ja tulivuorten purkauskaasuissa. Hapen kykyHappi [[hapettuminen|hapettaa]] orgaanisia yhdisteitä, joitajosta tarvitaanseuraa, elämänettei synnyllenäitä johtaaelämän siihen,edellyttämiä etteimolekyylejä näitävoi yhdisteitälainkaan voisisyntyä nykyisessäympäristössä, hapekkaassajossa ympäristössäon kehittyähappea.
Missään kokeessa ei ole pystytty tuottamaan proteiinisynteesin tarvitsemia raseemisia aminohapposeoksia, joissa eri aminohappojen kiraalisuus on sama. Proteiinien aminohappojen kiraalisuus on yleensä L, ainoastaan seriininSeriinillä se on d. Vaikka tiedetääntiedätäänkin olevan joitain kemiallisia reaktioita, jotka vahvistavat seosten kiraalisuutta, ei-raseemista aminohapposeosta ei ole onnistuttu laboratoriossa tuottamaan edes laboratoriossa.
Yksi elämän elottoman synnyn ongelmistaesteistä on se, että monesti ne olosuhteet, jotka tuottavat eloperäisiä molekyylejä, myössamalla hajottavat niitä. MolekyylejäEsimerkiksi molekyylejä synnyttävä [[ultraviolettisäteily]] toisaalta myössamalla hajottaa eloperäisiä molekyylejä. Sama koskee lämpöä. Luonnon lait siis käytännössä estävät elämän synnyn.
[[Millerin koe]]tta muistuttavissamuistuttavista kokeissa on tehty jatkotutkimuksia, joiden perusteella oletetaan, että ensimmäiset elävät oliot sisälsivät nykyistä vähemmän aminohappoja. Laboratoriossa on kyetty tuottamaan lyhyitä RNA:n pätkiä {{lähde}}. RNA:han on valkuaisaineiden tuoton apumolekyyli ja elämälle välttämätön.
== Geenien synty ja RNA==
|
