Ero sivun ”Magdeburgin ryöstö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[kuva:Siege_of_Magdeburg_1631.jpg|thumb|380px|Magdeburgin piirityksen eteneminen huhtikuussa 1631. Kaupungin puolustajat (merkitty punaisella) pyrkivät pitämään yhteyden auki Ruotsin armeijaan rakentamalla sarjan [[redutti|redutteja]] etelää kohti Elben itärannalle. Huhtikuun loppuun mennessä Tillyn armeija (keltainen) oli kuitenkin vallannut suurimman osan kaupunginmuurin ulkopuolisista varustuksista.]]
 
'''Magdeburgin ryöstö''' tapahtui [[20. toukokuuta]] [[1631]] [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana, kun [[Johann Tilly]]n johtama [[katolinen kirkko|katolilainen]] armeija valtasi ja ryösti [[Magdeburg]]in kaupungin [[piiritys|piirityksen]] jälkeen. Ajan tavan mukaista oli, että rynnäköllä vallatut kaupungit ryöstettiin, mutta Magdeburg oli poikkeuksellinen tapaus. Kaupungin ryöstö esitettiin ympäri [[Eurooppa]]a katolistenkatolilaisten tekemänä tahallisena [[protestantti]]en [[joukkomurha]]na. Kostonkierre [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in ja Tillyn armeijoiden välillä huipentui Magdeburgissa ja kolmikymmenvuotinen sota muuttui pysyvästi raaemmaksi ja vahingollisemmaksi siviiliväestölle.
 
Magdeburgin strategista merkitystä on vaikea yliarvioida. Se hallitsi [[Elbe]]n pohjois-etelä-suuntaista jokiliikennettä, eikä sen pohjoispuolella ollut yhtäkään siltaa, jota pitkin ylittää joki. Kaupungin hallinta mahdollisti liikkumisen Elben yli tai jokea pitkin, se oli siis portti armeijoille länsi-itä ja pohjois-etelä-suunnassa.
Rivi 7:
==Piiritys alkaa==
 
[[Kuva:Sack of Magdeburg 1631.jpg|thumb|380px|[[Magdeburg]] piirityksen aikana huhtikuun lopulla. Takana [[Elbe]]n vastarannalla kaupunkia pommitetaan tykistöllä ja etualalla katolistenkatolilaisten ratsuväki johdattaa jalkaväkeä joen ylittävää siltaa suojaavan linnoituksen valtaamiseen. (Matthäus Merianin jälkeenpäin väritetty kuparipiirros)]]
Maaliskuussa 1631 ruotsalaisilla oli mahdollisuus kohdata Johann Tilly kenttätaistelussa katolistenkatolilaisten vallattua Neubrandenburgin, mutta tilaisuus kuivui kokoon Kustaa II Aadolfin epäröinnin vuoksi. Alipäällikkönsä [[Gottfried Heinrich Pappenheim]]in ehdotuksesta Tilly siirtyi seuraavaksi aktiivisesti piirittämään Magdeburgia. KatolisetKatolilaiset olivat estäneet kaupungin yhteydet ulkomaailmaan jo marraskuusta 1630 lähtien, mutta nyt Tilly ryhtyi toimeen tarkoituksenaan vallata kaupunki.
 
Tilly tiesi, että Kustaalla olisi vaikeuksia tulla kaupungin avuksi läpi puolueettomien [[Brandenburg]]in ja [[Saksi (alue)|Saksin]] ja Kustaa halusikin kunnioittaa mahdollisten tulevien liittolaistensa puolueettomuutta. Vastoin ruotsalaisten odotuksia, piiritys eteni nopeasti ja huhtikuun alussa suurin osa kaupungin ulommaisista linnoituksista oli jo vallattu. Kustaa koetti kiinnittää Tillyn huomion toisaalle valtaamalla [[Frankfurt (Oder)|Frankfurtin]] [[Oder|Oder-joen]] varrella, mutta tämäkin kääntyi vahingolliseksi kun Kustaan palkkasoturit [[Frankfurtin ryöstö|ryöstivät Frankfurtin]] 13. huhtikuuta.
 
Frankfurtin valtaus ei saanut Tillyä hylkäämään Magdeburgin piiritystä. Toukokuussa Kustaa aloitti neuvottelut Saksin ja Brandenburgin [[vaaliruhtinas|vaaliruhtinaiden]] kanssa päästäkseen etenemään ja auttamaan piiritettyä kaupunkia. Neuvottelut eivät kuitenkaan edenneet tarpeeksi nopeasti ja aamulla 20. toukokuuta Magdeburgin puolustus luhistui. Vaikka Kustaa olisikin päässyt auttamaan kaupunkia, olisi hän joutunut kohtaamaan omaansa vahvemman katolisenkatolilaisen armeijan ilman liittolaisia ja luultavasti hävinnyt taistelun.
 
==Magdeburgin valtaus==
[[Kuva:Magdeburg 1631.jpg|thumb|300px|Magdeburgin ryöstö 1631.]]
Johann Tilly oli jo valmis luopumaan piirityksestä, mutta alemmat päälliköt suostuttelivat hänet vielä yrittämään kaupungin valtausta rynnäköllä. Gottfried Pappenheim johti [[Vallonia|vallooni-]] ja [[Kroatia|kroaattiratsuväkensä]] rynnäkköön, ja joukot valtasivatkin kaupungin ja aloittivat ryöstelyn. Muu katolinenkatolilainen armeija seurasi perässä ja alkoi silmitön hävitys ja verilöyly. Kaupungin sytyttivät tuleen todennäköisesti puolustajat ja hyökkääjät eri puolilta ja koko Magdeburg paloi. Silminnäkijän mukaan Pappenheimin ratsuväki oli raainta: he raiskasivat naisia ja sitoivat heitä hevostensa jalustimiin, keihästivät lapsia ja heittivät niitä tuleen. Pappenheim itsekin kuvaili jälkeenpäin tuhoa kauheimmaksi sitten [[Troijan sota|Troijan]] ja Jerusalemin hävityksen.
 
Kaupunki poltettiin kokonaisuudessaan, vain [[Magdeburgin tuomiokirkko|tuomiokirkko]] säästyi. Kaupunkilaisia raiskattiin, ryöstettiin, tapettiin ja heiltä kiristettiin lunnaita. Tätä jatkui useita päiviä. 20 000:ta asukkaasta jäi henkiin 5 000 ja ruumiita ajettiin parin seuraavan viikon ajan Elbeen. Tuhansia kaupunkilaisia pelastui linnoittautumalla tuomiokirkkoon ja viereisen luostarin puutarhaan. He tulivat ulos suojapaikastaan vasta useamman päivän päästä, jolloin heidän henkensä päätettiin säästää. Ryöstön jälkeen kaupungista ei ollut mitään jäljellä ja suurin osa henkiinjääneistä joutui muuttamaan pois. Ennen kolmikymmenvuotista sotaa Magdeburg oli yksi [[Saksa]]n tärkeimmistä kaupungeista, mutta sodan jälkeen kaupungissa oli jäljellä vain muutama sata asukasta ja vasta [[1800-luku|1800-luvulla]] asukasluku kipusi takaisin sotaa edeltäneelle tasolle.
Rivi 23:
 
==Triviaa==
*Magdeburgin tapahtumat häiritsivät hartaastiharrasta katolistakatolilaista Johann Tillyä vielä kuolinvuoteella.
*Saksan kielessä oli pitkään ryöstön jälkeen käytössä verbi ''magdeburgisieren'', joka tarkoittaa täydellistä tuhoamista tai tuhotyötä.
*Magdeburgin ryöstön jälkeen syntyi protestanttien keskuudessa käsitys ''Magdeburgin oikeudesta'', jonka mukaan myöhemmin kolmikymmenvuotisessa sodassa teloitettiinsurmattiin antautuvia ja armoa pyytäviä katolisiakatolilaisia.
*Kuuluisa magdeburgilainen [[Otto von Guericke]] selvisi hengissä Magdeburgin ryöstöstä.