Versio 18. tammikuuta 2009 kello 00.40 muokkaa ArthurBot (keskustelu \| muokkaukset) 88 308 muokkausta p Botti lisäsi: sl:Obročkanje ptic ← Vanhempi muutos		Versio 28. maaliskuuta 2009 kello 22.17 muokkaa kumoa Tikkakit (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 4 245 muokkausta fix Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Mist net kinglet.jpg\|thumb\|250px\|Lintuverkolla pyydystetty [[rubiinihippiäinen]] (''Regulus calendula''). Lintuverkoissa lintu jää ansaan verkon muodostamaan ”pussiin”, eikä takerru verkon säikeisiin kuten esimerkiksi kalat kalaverkoissa.]] '''Rengastus''' on [[ornitologia]]n eli lintutieteen apukeino, jonka avulla tutkitaan monia lintujen elämään liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi [[muutto]]a ja talvehtimista, ikää, pesimäpaikkauskollisuutta ja kuolevuutta. Myös [[lepakot\|lepakoita]] rengastetaan. == Rengastuksen historiaa == ~~Tanskalainen~~[[Tanska]]lainen [[Hans Christian Mortensen]] rengasti alumiinirenkailla ensimmäiset [[kottarainen\|kottaraiset]] [[5. kesäkuuta]] [[1899]]. Tuosta päivästä alkaen maailmassa on merkitty renkailla ~~kymmeniä, jopa~~ satoja miljoonia lintuja. Suomessa rengastus alkoi vuonna [[1913]] professori [[Johan Axel Palmén]]in toimesta. Vuodesta 1926 lähtien toimintaa on johtanut ja organisoinut [[Helsingin yliopisto]]n [[Helsingin Eläinmuseo\|eläinmuseo]] (nykyään osa [[Luonnontieteellinen keskusmuseo\|Luonnontieteellistä keskusmuseota]]), ja siellä erityisesti rengastusta varten aikoinaan perustettu [[Rengastustoimisto]].▼ ▲Tanskalainen [[Hans Christian Mortensen]] rengasti alumiinirenkailla ensimmäiset [[kottarainen\|kottaraiset]] [[5. kesäkuuta]] [[1899]]. Tuosta päivästä alkaen maailmassa on merkitty renkailla kymmeniä, jopa satoja miljoonia lintuja. Suomessa rengastus alkoi vuonna [[1913]] professori [[Johan Axel Palmén]]in toimesta. Vuodesta 1926 lähtien toimintaa on johtanut ja organisoinut [[Helsingin yliopisto]]n [[Helsingin Eläinmuseo\|eläinmuseo]] (nykyään osa [[Luonnontieteellinen keskusmuseo\|Luonnontieteellistä keskusmuseota]]), ja siellä erityisesti rengastusta varten aikoinaan perustettu [[Rengastustoimisto]]. == Renkaat == [[Kuva:Rengastus B-01.jpg\|thumb\|250px\|Perinteinen rengas.]]▼ [[Kuva:Ringed lesser black-backed gull legs.jpg\|thumb\|250px\|Lukurengas.]]▼ Renkaita valmistetaan sekä [[alumiini]]sta että [[teräs\|teräksestä]]. Teräsrenkaita käytetään linnuille, jotka viettävät elämänsä suolaisessa merivedessä tai louhikkoisessa maastossa. Viime vuosina on siirrytty teräksen käyttöön myös vahvanokkaisilla [[varis]]linnuilla. Renkaita on Suomessa nykyisin 36 erityyppistä, ja läpimittoja on 26 kokoa.▼ ▲[[Kuva:Rengastus B-01.jpg\|thumb\|250px\|Perinteinen rengas.]] ▲[[Kuva:Ringed lesser black-backed gull legs.jpg\|thumb\|250px\|Lukurengas.]] Rengas on avoin, ja se puristetaan pihdeillä [[lintu\|linnun]] jalkaan varpaiden yläpuolelle eli jalkapöydän ympärille. Eri lintulajeille käytetään eri kokoisia renkaita, jolloin rengas istuu hyvin, ei purista jalkaa, mutta pääsee silti vapaasti liikkumaan. Rengas painaa suhteessa linnun ruumiinpainoon suunnilleen saman verran kuin rannekello aikuisen ihmisen ~~kädessä~~ranteessa.▼ ▲Renkaita valmistetaan sekä [[alumiini]]sta että [[teräs\|teräksestä]]. Teräsrenkaita käytetään linnuille, jotka viettävät elämänsä suolaisessa merivedessä tai louhikkoisessa maastossa. Viime vuosina on siirrytty teräksen käyttöön myös vahvanokkaisilla [[varis]]linnuilla. Renkaita on Suomessa nykyisin 36 erityyppistä, ja läpimittoja on 26 kokoa. ▲Rengas on avoin, ja se puristetaan pihdeillä [[lintu\|linnun]] jalkaan varpaiden yläpuolelle eli jalkapöydän ympärille. Eri lintulajeille käytetään eri kokoisia renkaita, jolloin rengas istuu hyvin, ei purista jalkaa, mutta pääsee silti vapaasti liikkumaan. Rengas painaa suhteessa linnun ruumiinpainoon suunnilleen saman verran kuin rannekello ihmisen kädessä. Renkaassa on juokseva numerointi ja kirjaintunnus. Erityyppisille renkaille on oma kirjaintunnuksensa, millä tavoin ne voidaan tiedonkäsittelyssä erottaa toisistaan. Tyypillinen merkkisarja on esimerkiksi 123456X tai HT123456. Renkaan löytäjä ilmoittaa tämän merkkisarjan, tai mieluiten lähettää renkaan Rengastustoimistoon, josta hän saa linnun henkilötiedot. Löytöilmoituksessa pitää mainita myös linnun löytöpaikka, löytötapa (jos kuollut, niin miten kuollut), päivämäärä ja löytäjän nimi ja osoite. Viimeksi mainitut, jotta löytöilmoitus päätyisi perille. Tutkimustarkoituksiin lintuja voidaan merkitä myös ~~ns.~~niin sanotulla lukurenkaalla, joka on [[muovi]]nen 10-30 mm korkea rengas, joka suljetaan liimalla, ja johon on kaiverrettu lyhyt merkkikoodi. Lukurenkaita on useita kokoja ja värejä eri lintulajeille. [[Kaukoputki\|Kaukoputkella]] tai [[kiikari]]lla renkaan pystyy hyvissä olosuhteissa lukemaan kymmenien, jopa satojen metrien päästä. Toimintaa johtaa ja renkaat valmistaa Risto Juvaste. Muovisia värirenkaita ilman merkkikoodia käytetään tutkittaessa tietyn, tavallisesti rajoitetun alueen lintu[[populaatio]]ta. Värirenkaita voidaan käyttää erilaisina yhdistelminä. == Rengastajat == [[Kuva:LarusRidibundusFlight-01.jpg\|thumb\|250px\|left\|Rengastettu naurulokki lennossa]] Rengastus on saavuttanut tavoittensa vasta silloin, kun rengas löytyy. Vain löydön avulla voidaan tehdä tutkimusta. Mitä pienempi ja vaatimattomampi lintu on kyseessä, sitä vähemmän niitä löydetään. ~~Rengastettuja~~Rengastetuista [[hippiäinen\|~~hippiäisiä~~hippiäisistä]] ja [[pajulintu\|pajulinnuista]]ja löydetään vain noin joka tuhannes. Kotkista ja muista suurista linnuista sekä metsästettävistä lajeista löytöjä tulee paljon enemmän, noin joka kymmenes rengastettu löydetään. Tilastollisten menetelmien käyttö tutkimuksessa edellyttää suuria löytömääriä. Siksi lintuja on rengastettava paljon. Monet tutkijat ovat myös rengastajia. [[Biologia]]a opiskelevista nuorista moni ryhtyy rengastajaksi. Heidän lisäkseen tarvitaan vielä suuri joukko lintuharrastajia avustamaan. Pääosa suomalaisista rengastajista, joita on noin 670, onkin aktiivisia lintuharrastajia. Rengastajat eivät yleensä saa palkkaa tai muuta korvausta työstään. Ainoastaan joihinkin erikoisprojekteihin on ollut mahdollista saada avustusta. ~~Monilla~~Joillakin [[lintuasema\|lintuasemilla]] maksetaan rengastajalle päivärahaa. Renkaat ovat rengastajalle Suomessa ilmaisia. Rengastuksensa ~~jokainen~~rengastaja ilmoittaa itse Rengastustoimistoon, valtaosa sähköisessä muodossa Rengas-ohjelmalla. Löydöistä rengastaja saa löytöilmoituksen, josta ilmenevät niin löytöpaikka, -tapa ja -aika kuin myös löytäjän nimi. Kaikki rengastukset ja löydöt kootaan Luonnontieteellisen museon keskustietokoneelle. Kerran vuodessa on järjestetty rengastajien yhteinen viikonlopputapaaminen, Rengastajakokous, jossakin päin Suomea. [[Kuva:Ringed lesser black-backed gull.jpg\|thumb\|~~300px~~400px\|Kuva selkälokista, jolla on lukurengas CPU2. Lintu on rengastettu poikasena 14. heinäkuuta 1999 Helsingissä ja kuvattu Helsingin Tokoinrannassa 23. huhtikuuta 2006.]]▼ [[Tiedosto:Maletín de campo.jpg\|250px\|Rengastajan työkalupakki]] == Rengastusmäärät ja löydöt == Suomessa oli rengastettu lähes 9yhdeksän miljoonaa lintua vuoden 2004 loppuun mennessä. 10Kymmenen kautta aikain eniten rengastettua suomalaista lintulajia (1913-2004) olivat: [[talitiainen]] 790 000, [[kirjosieppo]] 570 000, [[pajulintu]] 550 000, [[hippiäinen]] 330 000, [[sinitiainen]] 327 000, [[punarinta]] 316 000, [[ruokokerttunen]] 307 000, [[urpiainen]] 234 000, [[haarapääsky]] 227 000 ja [[harmaalokki]] 213 000 yksilöä.▼ Löytöjä oli vastaavana aikana tehty 875 000, joista 410 000 ~~ns.~~niin sanottua mielenkiintoista löytöä. Eniten näitä mielenkiintoisia löytöjä on tehty seuraavista lajeista: harmaalokki 65 000, talitiainen 33 500, [[naurulokki]] 25 000, sinitiainen 13 000, [[selkälokki]] 11 500, [[viirupöllö]] 10 800, [[lehtopöllö]] 10 500, [[kalalokki]] 9 200, kirjosieppo 8 400 ja [[kanahaukka]] 8 400 löytöä. Suurista linnuista löydetään siis huomattavasti suurempi osa kuin pienistä.▼ ▲[[Kuva:Ringed lesser black-backed gull.jpg\|thumb\|300px\|Kuva selkälokista, jolla on lukurengas CPU2. Lintu on rengastettu poikasena 14. heinäkuuta 1999 Helsingissä ja kuvattu Helsingin Tokoinrannassa 23. huhtikuuta 2006.]] ~~[[Kuva:AccipterGentilisJuvenileFlight1.jpg\|thumb\|left\|300px\|Rengastettu kanahaukka lennossa]]~~ ▲Suomessa oli rengastettu lähes 9 miljoonaa lintua vuoden 2004 loppuun mennessä. 10 kautta aikain eniten rengastettua suomalaista lintulajia (1913-2004): [[talitiainen]] 790 000, [[kirjosieppo]] 570 000, [[pajulintu]] 550 000, [[hippiäinen]] 330 000, [[sinitiainen]] 327 000, [[punarinta]] 316 000, [[ruokokerttunen]] 307 000, [[urpiainen]] 234 000, [[haarapääsky]] 227 000 ja [[harmaalokki]] 213 000 yksilöä. ▲Löytöjä oli vastaavana aikana tehty 875 000, joista 410 000 ns. mielenkiintoista löytöä. Eniten näitä mielenkiintoisia löytöjä on tehty: harmaalokki 65 000, talitiainen 33 500, [[naurulokki]] 25 000, sinitiainen 13 000, [[selkälokki]] 11 500, [[viirupöllö]] 10 800, [[lehtopöllö]] 10 500, [[kalalokki]] 9 200, kirjosieppo 8 400 ja [[kanahaukka]] 8 400 löytöä. Suurista linnuista löydetään siis huomattavasti suurempi osa kuin pienistä. == Muita lintujen merkintätapoja == [[Joutsen]]ia ja [[hanhi]]a on merkitty kaularenkaalla, joka on muovinen 5-10 cm korkea rengas, johon on kaiverrettu suurikokoiset merkit, joko kirjaimia ja/tai numeroita. Värejä on useita erilaisia. Kaularenkaan pystyy lukemaan kiikarilla tai kaukoputkella satojen metrien päästä, jopa lentäviltä linnuilta. Rivi 54 ⟶ 49: Balmer, D.; Coiffait, L.; Clark, J. & Robinson, R. 2008: Bird Ringing. A Concise Guide. - BTO. Reflex Litho, Thetford. ISBN 978-1-906204-45-7 Fransson, Thord 1988: Rengastustoiminta Etelä-Gotlannissa. - Lintumies 6.1988 s. 265-267. LYL. [[Olavi Hildén\|Hildén, Olavi]] & Saurola, Pertti 1982: Suomessa rengastettujen lintujen syysmuuttonopeudesta. - Ornis Fennica 59:140-143. Haapala, Jukka & Saurola, Pertti 1989: Sisämaan seurantapyynti 1987-88. - Lintumies 2.1989 s. 76-77. LYL. Haapala, Jukka & Saurola, Pertti 1992: Sisämaan seurantapyynti 1988-91. - Lintumies 2.1992 s. 60-65. LYL. Rivi 62 ⟶ 57: Laaksonen, Matti, Lehikoinen, Esa & Myrsky, Hannu 1974: Miksi, miten ja missä laajuudessa aikuislintuja rengastavien tulisi suorittaa lintujen mittausta? - Lintumies 3-4.1976 s. 65-76. SLY. Leikkonen, Lauri 1988: Sittenkin mukana! - Lintumies 6.1988 s. 260-261. LYL. [[Pentti Linkola\|Linkola, Pentti]] 1958: Muuton nopeutta osoittavia Signilskärin lintujen rengaslöytöjä. - Ornis Fennica 35:125-126. Rengastajatoimikunta 1993: Rengastajan vuosikirja 1993. Helsinki. Rengastajatoimikunta 1998: Rengastajan vuosikirja 1998. Helsinki. Rivi 78 ⟶ 73: Saurola, Pertti 1988: Näköaloja rengastustyön 75. virstanpyväältä. - Lintumies 6.1988 s. 234-248. LYL. Stén, Ilkka 1988: Rengastajan vastuu. - Lintumies 6.1988 s. 249-251. LYL. Stjernberg, Torsten 1988: [[Johannes Snellman]] - rengastuksen edelläkävijä Suomessa. - Lintumies 6.1988 s. 268-277. LYL. Stolt, Bengt-Olof 1988: Ruotsin rengastuskeskus ennen ja nyt. - Lintumies 6.1988 s. 254-257. LYL. ** Yrjölä, Rauno 1989: Kaislikossa suhisee. - Lintumies 4.1989 s. 178-179. LYL.

Ero sivun ”Rengastus” versioiden välillä