Ero sivun ”Kaste (mormonismi)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Kaste''' kuuluu Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa sekä muissa [[mormonismi|myöhempien aikojen py…
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Mormonismissa kasteen katsotaan pesevän pois kastettavan synnit ja samalla olevan hänen uskonsa ja katumuksensa näkyvä merkki. Koska mormonismi ei tunnusta [[perisynti]]ä, katsotaan kasteen pesevän pois vain kastettavan henkilökohtaiset synnit.
 
Mormonismin mukaan pätevä kaste edellyttää, että se toimitetaan Jumalan antamalla valtuudella. Tämän valtuuden katsotaan liittyvän [[pappeus (mormonismi)|pappeuteen]], jonka täyteys on vain mormonismissa. Kasteen valtuuden katsotaan kuuluvan alempaan eli [[Aaronin pappeus (mormonismi)|Aaronin pappeuteen]], sen [[pappi (mormonismi)|pappeuden]] asteeseen. Mormonismin mukaan [[Johannes kastaja]] palautti Aaronin pappeuden valtuuden ja sen myötä myös valtuuden kastaa pätevästi [[Joseph Smith]]ille ja [[Oliver Cowdery]]lle keväällä [[1829]], minkä jälkeen nämä kastoivat toisensa [[New YorkiYork (osavaltio)|New Yorkin osavaltiossa]] virtaavassa Susquehanna-joessa. Koska mormonismin mukaan vain sillä on oikeus kastaa pätevästi, ei muissa kirkoissa toimitettuja kasteita pidetä pätevinä. Ne uusitaan, vaikka ne olisi suoritettu muodollisesti oikein ja jo vastuullisen iän saavuttaneelle. Mormonistiset yhteisöt eivät yleensä tunnusta liioin toistensa kasteita.
 
MAP-kirkossa kaste toimitetaan yleensä kappelien yhteyteen sijoitetuissa kastealtaissa, vaikka kastaminen onkin mahdollista missä tahansa, missä on riittävästi vettä. Muissa mormonistisissa yhteisöissä kaste toimitetaan usein luonnollisessa vedessä, siis purossa, joessa tai järvessä. Kastetoimitus on muodoltaan yksinkertainen. Kastaja ja kastettava astuvat yhdessä veteen, minkä jälkeen kastaja upottaa kastettavan veden alle lausuen tämän koko nimen sekä sanat "Jeesuksen Kristuksen antamalla valtuudella kastan sinun Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Paikalla on oltava vähintään kaksi todistajaa, jotka todistavat toimituksen sekä sen, että kastettava upotetaan kokonaan veden alle. Mikäli jokin osa hänestä ei jää kastamatta, toimitus uusitaan. Yleensä kastetilaisuuteen liittyy myös rukous sekä kastepuhe.
 
Mormonismin teologian mukaan kaste ei anna kastettavalle [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] lahjaa, vaan tämä välitetään vasta [[konfirmaatio (mormonismi)|konfirmaatiossa]], jossa kaksi [[Melkisedekin pappeus (mormonismi)|Melkisedekin pappeuden]] haltijaa, yleensä [[vanhin (mormomismimormonismi)|vanhinta]] siunaa kastetun kätten päällepanemisella. Vasta konfirmaatio liittää kastetun kirkon täyteen yhteyteen.
 
Koska kaste on pelastukseen ehdottomasti välttämätön eikä Jumala halua kenenkään jäävän osattomaksi pelastuksen mahdollisuudesta, on mormonismi kehittänyt opin [[sijaistoimitukset (mormonismi)|sijaiskasteesta]]. Sen mukaan elävät voivat kastattaa itsensä edesmenneiden puolesta. Mormonismin mukaan tämä oli myös alkukirkossa harjoitettu käytäntö (vrt. 1. Kor. 15:29). Tämä pyhä toimitus voidaan toimittaa vain [[temppeli (mormonismi)|temppeleissä]], joissa on niitä varten [[Salomon temppeli]]n vaskimeren mukaan laadittu, yleensä kahdentoista härän kannattama kasteallas. Sijaiskaste muistuttaa muodoltaan elävien kastetta, mutta siinä mainitaan sen edesmenneen nimi, jonka hyväksi kaste toimitetaan. Mormonismin opin mukaan Jeesus sekä edesmenneet apostolit saarnaavat henkimaailmassa pelastusta niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta kuulla evankeliumia maan päällä eläessään. Henkimaailmassa heillä on mahdollisuus nöyrtyä parannukseen ja uskoa evankeliumi, mutta heitä ei voida kastaa eikä konfirmoida. Tämän takia elävien on suoritettava nämä toimitukset heidän puolestaan. Mormonismin mukaan nämä sijaistoimitukset eivät hyödytä kuolleita, elleivät he ota niitä henkimaailmassa vastaan.