Ero sivun ”Metallin kylmämuokkaus” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
(ei mitään eroa)

Versio 27. joulukuuta 2005 kello 22.27

Metalleja kylmämuokataan:

  • Tarkempien mittatoleranssien saavuttamiseksi

Kuumamuokkausprosesseihin liittyy aina kappaleen ja muokkaustyökalujen lämpeneminen ja kuluminen sekä niihen liityvät muodonmuutokset. Samaten työkappaleen pinta on usein alttiina hapettumiselle ja hilseilylle. Näiden syiden takia parhaimmillaankin kuumaprosesseissa sadaan kappaleita joiden mittatoleranssit vaihtelevat +/- 0,05 mm. Kylmämuokkausprosesseilla päästään dekadia tai kahta parempiin toleransseihin. Esimerkikisi alumiinifolion kylmävalssauksessa tuotteen loppumitta on alle 5 µm ja toleranssi luokkaa 0,1 µm.

  • Kappaleen muokkauslujittamiseksi

Metallikappaletta kylmämuokatessa sen rakeet litistyvät muokkaussuunnassa. Raerajan suhteellinen osuus kappaleen tilavuudessa ja dislokaatiotiheys kasvavat. Kappale lujituu; sen myötöraja kohoaa, mutta venymä laskee. Alkuperäiset materiaaliominaisuudet voidaan palauttaa rekristallisaatiohehkutuksella.

Esimerkikisi seostamattoman hehkutetun kuparin kovuus on 35-40 HV10, 10 - 15% kylmämuokkauksella kuparin kovuus nousee arvoon 80-95 HV10, kappaletta edelleen muokatessa sen kovuus saavuttaa lopulta, noin 40% kylmämuokkauksen jälkeen, kovuuden 130-135 HV10.

  • Raerakenteen hienontamiseksi

Kylmämuokkauksessa ja sitä seuraavassa rekristallisaatiohehkutuksessa raerakenne hienonee.

Metallin kylmämuokkausprosesseja ovat esimerkiksi

  • Veto
  • Kylmävalssaus
  • Tyssäys
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.