Versio 25. tammikuuta 2009 kello 15.11 muokkaa Rbnqss (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 14 953 muokkausta p semi-automated template redirect cleanup using AWB ← Vanhempi muutos		Versio 21. maaliskuuta 2009 kello 23.20 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 899 muokkausta Lähteeksi uusimman painoksen tiedot Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Kanteletar.jpg\|thumb\|180px\|''Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja Lauluja ja Wirsiä''.]] '''Kanteletar''' on [[Elias Lönnrot]]in kokoama kansanrunokokoelma, jota voidaan pitää ''[[Kalevala]]n'' ~~"sisarteoksena~~”sisarteoksena". ''Kantelettaren'' runot ovat [[kalevalainen runous\|kalevalaista runoutta]], eli ne on tehty [[kalevalamitta\|kalevalaiseen runomittaan]]. ''Kanteletar'' ilmestyi vuonna [[1840]] nimellä ''Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja Lauluja ja Wirsiä''. Kokoelman perustan Lönnrot sai runonkeruumatkallaan [[1838]] tavattuaan Koiterejärven rannalla runonlaulaja [[Mateli Kuivalatar\|Mateli Kuivalattaren]] ja merkittyään muistiin tämän laulamia runoja. Kanteletar jakaantuu kolmeen kirjaan. Ensimmäinen kirja sisältää 238 lyyristä runoa, joita Lönnrot nimittää ~~"yhteisiksi~~”yhteisiksi ~~lauluiksi"~~lauluiksi”. Nämä on jaettu kaikille yhteisiin, hääkansan, paimenten ja lasten lauluihin. Toinen kirja sisältää 354 lyyristä runoa, joita Lönnrot kutsuu ~~"erityisiksi~~”erityisiksi ~~lauluiksi"~~lauluiksi”. Ne on esittäjän mukaan jaettu tyttöjen, naisten, poikien ja miesten lauluiksi. Kolmanteen kirjaan kuuluu 60 historiallista runoa, romanssia, [[legenda]]a, [[balladi]]a ja lyyris-eeppistä runoa. Kantelettaren alkulauseeseen sisältyy 24 uudempaa runoa. Kantelettaren v.vuonna [[1887]] ilmestyneen kolmannen painoksen Lönnrot uudisti kolmannen kirjan osalta täydellisesti. Kirja käsitti nyt 137 runoa. Myöhemmissä painoksissa on pitäydytty alkuperäiseen laitokseen, paitsi että uudistetusta kolmannesta kirjasta on otettu liitteeksi kymmenen runoa. Kantelettaren lyyriset runot on kerätty pääasiassa [[Suomi\|Suomen]] [[Karjala]]sta. Lönnrot mainitsee esipuheessa keruupaikkoina [[Lieksa]]n, [[Ilomantsi]]n, [[Kitee]]n, [[Tohmajärvi\|Tohmajärven]], [[Sortavala]]n, [[Jaakkima]]n ja [[Kurkijoki\|Kurkijoen]]. Kolmannen kirjan kertovat runot on kerätty pääasiassa [[Venäjä]]n [[Karjala]]sta. Rivi 14: [[Gutenberg-projekti]] on lisännyt teoksen vapaasti levitettäviin e-kirjoihinsa. == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Lönnrot, Elias \| Nimeke=Kanteletar, elikkä, Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä \| Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 3 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \| Vuosi=2005 (18. painos, 1. painos 1840) \| Tunniste=ISBN 951-746-668-4}} == Aiheesta muualla == * [http://personal.inet.fi/koti/kanteletar/ Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja Lauluja ja Wirsiä] Kaikki Kantelettaren runot, myös v.vuonna 1887 ilmestynyt kolmannen kirjan laajennettu laitos täydellisenä. * [http://www.gutenberg.net/etext/7078 Kanteletar] Project Gutenbergin tietokannassa. * [http://www.finlit.fi/tietopalvelu/elias/el_kasik.html Kantelettaren nuottiliite]

Ero sivun ”Kanteletar” versioiden välillä