Ero sivun ”Coriolis-ilmiö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ar:تأثير كوريوليس |
pientä lisäystä + kirjaviite + ulkoinen linkki |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Coriolis effect14.png|frame|right|Kaavamainen esitys coriolis-ilmiöstä. Kappale joutuu ympyräradalle, mikäli siihen vaikuttaa ainoastaan coriolisvoima (katso [[inertiavirtaus]]).]]
'''Coriolis-ilmiö'''
Vuosi = 2004| Tunniste = ISBN 0-534-40896-6| Viitattu = | Kieli = }}
</ref> Ilmiö voidaan ottaa huomioon lisäämällä kappaleen [[liikeyhtälö]]ön '''coriolisvoimaksi''' kutsuttu tasapainottava [[näennäisvoima]]. Näennäisvoima viittaa siihen, että kappaleeseen ei varsinaisesti vaikuta mikään fysikaalinen voima, vaan kappaleen radan kaareutuvuus johtuu siitä, että koordinaatisto on kiihtyvässä liikkeessä (pyörii).
Esimerkiksi maapallon pintaan kiinnitetty koordinaatisto pyörii akselinsa ympäri ja siksi coriolisilmiö havaitaan maapallon pinnalla tarpeeksi pitkään ja nopeasti tapahtuvissa liikkeissä. Voimakkaimmillaan tämä ilmiö maapallolla esiintyy napa-alueilla, kun taas päiväntasaajalla se ei ilmene lainkaan. Erityisesti siitä puhutaan [[meteorologia]]ssa ja [[ballistiikka|ballistiikassa]].
Vanhat oppikirjat puhuvat "coriolisvoimasta", mutta nykyisin halutaan muistuttaa, että kyseessä on koordinaatistosta riippuva näennäisvoima. Nimensä ilmiö on saanut ranskalaisen [[Gaspard-Gustave Coriolis|Gaspard-Gustave Corioliksen]] mukaan, joka julkaisi asiasta artikkelin vuonna [[1835]], vaikka ilmiön kuvaukseen liittyvä matematiikka ilmeni jo [[Pierre-Simon Laplace]]n vuorovesiyhtälöissä vuonna [[1778]].▼
▲
==Kaava==
Rivi 15 ⟶ 19:
:<math>2(\vec{v} \times \vec{\omega})</math>
Tässä nuoli suureen päällä kertoo sen olevan [[vektori]] (suure, jolla on suunta). <math>\vec{F}_C</math> on coriolisvoima, ''m'' kappaleen [[massa]], <math>\vec{v} </math> [[nopeus]] pyörivän pinnan suhteen, <math>\times</math> [[vektori|vektorien ristitulo]] ja <math>\vec{\omega}</math> on pyörivän
Etumerkit ovat tärkeitä, sillä ne selittävät miksi coriolis vääntää pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuvia kappaleita kuten tykinkuulia oikealle, eteläisellä taas vasemmalle, ja miksi matalapaineet pyörivät Suomessa vastapäivään ja Australiassa myötäpäivään. (Tykinkuulaan coriolis vaikuttaa yksin; matalapaineessa on kyse voimien tasapainosta.) Corioliskiihtyvyys on siten kohtisuorassa sekä kappaleen nopeutta että pyörimisakselia vastaan.
Rivi 23 ⟶ 27:
Coriolis-ilmiö vaikuttaa maapallolla suuren mittakaavan liikkeisiin, kuten [[merivirta|merivirtoihin]] ja ilmavirtauksiin. Usein kuulee sanottavan, että coriolis-ilmiö "pakottaa" [[matalapaine]]en pyörimään pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään. Tarkalleen ottaen täälläkin voi kyllä syntyä myötäpäivään pyöriviä matalapaineita, mutta niissä eivät [[paine-erovoima]], [[kitka]] ja coriolis-ilmiö ikinä pääse tasapainoon, vaan kitka heikentää tuulta kunnes paine-erovoima tasoittaa paine-eron ja matalapaine kuolee pois. Sama selitys pätee siihenkin, miksi [[trooppinen hirmumyrsky]] ei voi syntyä täsmälleen päiväntasaajalla, eikä ylittää päiväntasaajaa.
==Lähteet==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
* [http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/coriolis.htm Tuorlan observatorio - Coriolisvoima]
{{Commons|Coriolis effect|Coriolis-ilmiö}}
| |||