Versio 18. maaliskuuta 2009 kello 16.49 muokkaa Georg Tilsa (keskustelu \| muokkaukset) 109 muokkausta Tekstiä ajantasalle ja kuvitusta uusittu. ← Vanhempi muutos		Versio 18. maaliskuuta 2009 kello 16.51 muokkaa kumoa Georg Tilsa (keskustelu \| muokkaukset) 109 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 10: == Piirisarja == [[Kuva:AsusP4PE MainboardSocket478.jpg\|thumb\|ATX-emolevy Asus P4PE, Socket 478-kannalla vuodelta 2002.]] [[Kuva:Asus_a8n_VMCSM02.jpg\|thumb\|Micro ATX-emolevy Asus A8N-VM CSM Socket 939-kannalle vuodelta 2005.]]▼ [[Kuva:2007Intel45nmProcessorLaunchInTaiwan_MSI_X38DiamondCombo.jpg\|thumb\|ATX-emolevy MSI X38 DiamondCombo LGA775-kannalle vuodelta 2007.]]▼ [[Kuva:Asrock_k10n780slix3-wifi.jpg\|thumb\|ATX-emolevy ASRock K10NSLI780SLI3X-WIFI- emolevy AM2 -kannalle vuodelta 2008.]]▼ ATX-emolevyt (ja sitä uudemmat) sisältävät useita laajennuskortteja emolevylle integroituna. Näitä integrointeja hoitaa tavallisesti emolevyn piirisarjaksi kutsutun ohjainryppään eteläosa. Suorittimen, muistin, näytönohjaimen ja emolevyn välisestä kommunikoinnista huolehtii emolevyn piirisarjan pohjoisosa, eteläosa hoitaa hitaammat datavirrat: kiintolevyohjaimen, sarja- ja rinnakkaisportin sekä PCI-väylän. Joillakin piirisarjoilla integrointia on viety pidemmälle yhdistämällä pohjois- ja eteläsarjat yhdeksi piiriksi. Hyötynä saavutetaan nopeampi tiedonsiirto piirisarjan osien välillä, kun ne eivät enää sijaitse pitkien ja hitaiden dataväylien päässä toisistaan. ▲[[Kuva:Asus_a8n_VMCSM02.jpg\|thumb\|Micro ATX-emolevy Asus A8N-VM CSM Socket 939-kannalle vuodelta 2005.]] Nykyään emolevylle on yhä useammin integroitu myös vähintän yksi nopea verkko-ohjain. Samoin integroitu äänikortti löytyy nykykyisin lähes kaikista emolevyistä. Aiemmin integroitu näytönohjain löytyi vain halvimmista emolevyistä ja ne olivat laadultaan vaatimattomia. Nykyisin integroitu näytönohjain sisältyy moniin tehokkaisiin kokoonpanoihinkin tarkoitetuista emolevyistä. Integroitujen näytönohjaimien kuvanlaatu on nykyisin useimmiten hyvä, mutta niiden teho on silti liian vaatimaton esimerkiksi pelikäyttöön. Tehoa vaativa käyttäjä joutuu siis yhä hankkimaan erillisen näytönohjaimen, mutta joissakin kokoonpanoissa integroidun näytönohjaimen laskentatehoa voidaan hyödyntää erillisen näytönohjaimen rinnalla. Rivi 23 ⟶ 21: == Näytönohjaimen virrankäytöstä == ▲[[Kuva:2007Intel45nmProcessorLaunchInTaiwan_MSI_X38DiamondCombo.jpg\|thumb\|ATX-emolevy MSI X38 DiamondCombo LGA775-kannalle vuodelta 2007.]] Emolevyjen [[AGP]]- ja [[PCI Express]] -[[väylä]] ([[näytönohjain]]väylä) toimivat perinteisesti 3,3 tai 1,5 voltin jännitteellä. Nykyiset näytönohjaimet ottavat usein huomattavan tehon (esimerkiksi 150 W ei ole tavaton määrä), joten emolevyn pitäisi siis kestää peräti (esimerkin tapauksessa) pitkälti yli 50 ampeerin virta. Tähän emolevyn virransyöttö ei riitä, joten tehokkaimmissa näytönohjaimissa on nykyään oma virtapistoke, johon voidaan kiinnittää virtalähteestä tuleva Molex tai PCI-E -tyyppinen lisävirtajohto. ▲[[Kuva:Asrock_k10n780slix3-wifi.jpg\|thumb\|ATX-emolevy ASRock K10NSLI780SLI3X-WIFI- emolevy AM2 -kannalle vuodelta 2008.]] [[Kuva:VIA_Mini-ITX_Form_Factor_Comparison.jpg\|thumb\|ATX, Micro ATX, Mini ITX, Nano ITX ja Pico-ITX -emolevyjen kokoerot.]]

Ero sivun ”Emolevy” versioiden välillä