Ero sivun ”Maasälpä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tietoja täsmennetty |
Kirjoitusasua paranneltu ja selkeytetty, kuva lisätty |
||
Rivi 32:
| diagnostiset piirteet =
| muut ominaisuudet = Lohkopinnoilla pertiittijuomja (kalimaasälpä) tai kaksosviiruja (plagioklaasi)
| lähteet = <ref name = "Yleisimpien mineraalien tunnistaminen">{{Kirjaviite | Tekijä = Marttila, E.; Liimatainen, J.; Yli-Kyyny, K.| Nimeke = Yleisimpien mineraalien tunnistaminen |
Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}</ref>
}}
Rivi 56:
Vuosi = 2008 | Sivu = 319 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
[[Kuva:Feldspar series.jpg|thumb|left|Diagrammi, josta käy ilmi maasälpien koostumusvaihtelut.]]
Vuosi = 2008 | Sivu =
Vuosi = 2008 | Sivu = 325-326 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Eksoluutiossa muodostuu ns. [[Pertiitti|pertiittejä]], joille on tunnusomaista juovainen rakenne, jossa Na- ja K- rikkaat mineraalin osat ovat omina juovinaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 325-326 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Tällaiset pertiittijuomut ovat alkalimaasälville tyypillinen piirre.<ref name = "Yleisimpien mineraalien tunnistaminen">{{Kirjaviite | Tekijä = Marttila, E.; Liimatainen, J.; Yli-Kyyny, K.| Nimeke = Yleisimpien mineraalien tunnistaminen |
Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}</ref>[[Kuva:Perthite 0.4mm.jpg|thumb|rightt|Pertiittijuomuja kalimaasälvässä mikroskoopilla tarkasteltuna. Ortoklaasi on kuvassa oranssia ja suotautunut albiitti valkoista.]]
Alkalimaasälvissä Na<sup>+</sup> korvaa K<sup>+</sup>- ionia, ja plagioklaasissa Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>2+</sup> ionit korvaavat toisiaan. Alkalimaasälvän ionien välillä on selvä kokoero, ja niiden välinen korvautuminen voi tämän vuoksi tapahtua vain korkeissa lämpötiloissa (>660 °C). Alemmissa lämpötiloissa faasit suotautuvat erilleen toisistaan, jolloin muodostuu pertiittejä. Plagioklaasissa korvautuminen tapahtuu helposti, koska sen Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>+</sup> ionit ovat hyvin samankokoisia. Niillä on kuitenkin erilainen varaus, ja varausten tasapainottamiseksi osa plagioklaasin Si<sup>4+</sup>:sta korvautuu Al<sup>3+</sup>:lla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> K- ja Ca- maasälpien välimuotoa ei ole olemassa, koska em. ionien väliset koko- ja varauserot ovat liian suuret, jotta niiden välillä voisi olla kiinteä liuos.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 320 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
Rivi 63 ⟶ 69:
Vuosi = 2008 | Sivu = 105-106 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Tästä järjestäytyneisyydestä johtuu myös alkalimaasälville tyypillinen kaksostus (albiittikaksostus (010)- pinnalla ja perikliinikaksostus [010] pinnalla). Jos mineraalissa ovat molemmat kaksostustyypit yhtäaikaa, muodostuu ns. "risuainakaksostus". Tutkimalla alkalimaasälpien Al-Si- atomien järjestäytyneisyyttä, voidaan selvittää syväkivien jäähtymishistoriaa .<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 322 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
Koostumukseltaan labradoriittista plagioklaasia käytetään [[koru]]kivenä. Labradoriitille tunnusomainen piirre on kirkas värileikki, joka aiheutuu [[valo]]n [[diffraktio]]sta sen mikroskooppisen pienissä eksoluutiolamelleissa. Tällaista labradoriittia esiintyy esimerkiksi [[Ylämaa]]lla, Kaakkois-[[Suomi|Suomessa]]. Ylämaan labradoriitti tunnetaan kaupallisesti myös nimellä [[spektroliitti]], ja se on Suomen tärkein korukivi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gsf.fi/info/suomen_kivet/etela-karjala.html| Nimeke =Suomen kansalliskivi ja maakuntakivet - Etelä-Karjala: Spektroliitti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Geologian tutkimuskeskus | Viitattu =31.1.2008 | Kieli =}}</ref> Alkalimaasälpiä (varsinkin ortoklaasia) käytetään [[keramiikka]][[Teollisuus|teollisuuden]] [[Raaka-aine|raaka-aineena]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 330 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
|