Ero sivun ”Hayes (joki)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Farol (keskustelu | muokkaukset)
Korjattu "sukassara"
Farol (keskustelu | muokkaukset)
Vaihdettu parempi kuva karibusta, kh
Rivi 22:
Yläjuoksullaan Hayes virtaa sankkojen [[kuuset|kuusimetsien]] halki [[Kanadan kilpi|Kanadan kilvellä]], valtavalla [[prekambri]]sella [[graniitti]]laakiolla. Joki on uurtanut kallioon syviä laaksoja ja rotkoja, joihin se muodostaa paikoitellen koskia ja järviä – suurin rotko on 17 kilometriä pitkä [[Hell Gates]] ja suurimmat järvet ovat [[Oxfordjärvi|Oxford-]] ja [[Kneejärvi]].
Kanadan kilven reunalla Hayesjoessa on [[Whitemudin putoukset]], joiden alapuolella levittäytyy [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahden alanko]]. Maasto muuttuu [[suo|soiseksi]] ja valtapuulajeiksi vaihtuvat kitukasvuinen [[mustakuusi]] ''(Picea mariana)'' ja [[kanadanlehtikuusi]] ''(Larix laricina)''. Alangolla on suuria [[savi]]kerrostumia, jotka syntyivät tuhansia vuosia sitten [[LaurentidinLaurentian jäätikkömannerjäätikkö|LaurentidinLaurentian jäätikönmannerjäätikön]] vetäytyessä pohjoiseen. Joki on kovertanut saviseen maahan paikoitellen jopa 30 metrin syvyisen uoman. Täällä siihen laskee myös kaksi sivujokea, [[Fox (joki)|Fox-]] ja [[Gods (joki)|Godsjoki]], jotka keräävät vettä lukemattomista pienistä erämaajärvistä.
Hayesjoen alajuoksulla maisema muuttuu vähitellen puuttomaksi [[tundra]]ksi, jonka pohjoisreunalla joki laskee Hudsoninlahteen York Factoryn aavekaupungin kohdalla aivan Nelsonjoen tuntumassa. Jokien suulta työntyy kauas merelle vuorovesiaaltojen huuhtoma [[vattialue]].
Rivi 32:
<center>
<gallery>
kuva:Caribou walk spring.jpgJPG|Metsäkaribu
kuva:Polar Bear 2004-11-15.jpg|Jääkarhu
kuva:Weißwal 6-1999.jpg|Maitovalas
Rivi 47:
Hayesjoen varrelta on löydetty lukuisia muinaisjäännöksiä ja kalliomaalauksia, jotka osoittavat, että se oli merkittävä liikenneväylä alkuperäiskansoille jo kauan ennen eurooppalaisten saapumista.
Ranskalainen tutkimusmatkailija [[Pierre-Esprit Radisson]] löysi joen 1650-luvulla ja aloitti turkisten kaupankäynnin Kanadasta Eurooppaan. Turkiksista tuli nopeasti Kanadan tärkein vientituote ja seudulle virtasi idästä kauppiaita, tutkimusmatkailijoita ja uudisasukkaita. Hudson's Bay Company perusti Hayesjoen vesitien varrelle useita kauppa-asemia, ja yhtiön päämaja oli lähes 200kahdensadan vuoden ajan York Factoryssa Hudsoninlahden rannalla. Turkiskaupan lisäksi Hayesjokea hyödynnettiin Kanadan sisäosien kartoituksessa, ja joella liikkui monia kuuluisia tutkimusmatkailijoita, kuten [[Henry Kelsey]], [[David Thompson (tutkimusmatkailija)|David Thompson]] ja [[Samuel Hearne]].
Hayesjoella liikennöitiin suurilla [[York Boat|Yorkin veneillä]], jotka kuljettivat uudisasukkaita, rahtia ja turkiksia syrjäisten kauppa-asemien ja York Factoryn välillä. Joen rannoilla on säilynyt nykypäiviin saakka hautoja, turkismetsästäjien mökkejä, hylättyjä kauppa-asemia ja patoja, jotka ovat peräisin tältä aikakaudelta.