Ero sivun ”Hülegü-kaani” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: arz:هولاكو |
fix |
||
Rivi 1:
'''Hülegü-kaani''' ([[1217]]
== Tausta ==
Hülegü, [[Tolui]]n ja kristityn naisen poika, lähetettiin veljensä suurkaani Möngken toimesta vuonna 1255 viimeistelemään Lähi-idän muslimivaltioiden tuho. Tarkoitus oli ensiksi alistaa [[lurit (kansa)|lurit]], Iranissa asunut kansa, toiseksi hävittää [[assassiinit|assassiinien]] sektio, kolmanneksi alistaa tai tuhota [[abbasidit|abbasidien kalifaatti]], neljänneksi alistaa tai tuhota [[Aijubidit|aijubidien]] valtiot [[Syyria]]ssa ja lopuksi alistaa tai tuhota [[mamelukit|mamelukkien]] sulttaanikunta [[Egypti]]ssä.
== Valloitukset ==
[[
Hülegü johti ehkä suurinta koskaan koottua mongoliarmeijaa, Möngken määräyksestä joka kymmenes taistelukykyinen mies oli otettu siihen. Hän voitti helposti lurit ja hänen maineensa säikytti assassiinit niin, että he luopuivat valloittamattomasta [[Alamut]]in linnakkeestaan ilman taistelua. Mongoliarmeija asettui Bagdadin ulkopuolelle marraskuussa [[1257]]. Hülegü vaati antautumista, kalifi kieltäytyi varoittaen että mongolit tulisivat kohtaamaan jumalan vihan jos he hyökkäisivät kalifaattiin. Monet lähteet kertovat, että kalifi laiminlöi puolustuksen: hän ei koonnut armeijoita eikä vahvistanut kaupungin muureja.
Mongolit järjestivät kaupungin ympärille piirityksen paaluaitoineen ja [[katapultti|katapultteineen]]. Taistelu alkoi 29. tammikuuta ja oli piiritykseksi nopea, Bagdad antautui 10. helmikuuta. Mongolit aloittivat viikon kestäneen teurastuksen ja hävityksen. Kuolleiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa: arviot vaihtelevat 90
== Loppuvaiheet ==
Kalifaatin tuhon jälkeen mongolit kääntyivät Syyriaan voittaen aijubidit ja lähettäen tiedustelijoita [[Gaza]]an saakka. Egypti olisi ollut seuraava kohde, mutta Möngken kuolema ja siitä johtunut vaikea hallitsijakriisi sai suurimman osan Hülegün joukoista vetäytymään. Vaikkakin suurkaaniksi lopulta saatiin valittua [[Kublai-kaani]], ei Mongolivaltakuntaa yhtenäisenä käytännössä ollut olemassa vuoden 1258 jälkeen, vaan sen tilalla oli neljä itsenäistä valtiota, joista yksi oli Hülegün Il-kaanien valtakunta.
▲Kalifaatin tuhon jälkeen mongolit kääntyivät Syyriaan voittaen aijubidit ja lähettäen tiedustelijoita [[Gaza]]an saakka. Egypti olisi ollut seuraava kohde, mutta Möngken kuolema ja siitä johtunut vaikea hallitsijakriisi sai suurimman osan Hülegün joukoista vetäytymään. Vaikkakin suurkaaniksi lopulta saatiin valittua [[Kublai-kaani]], ei Mongolivaltakuntaa yhtenäisenä käytännössä ollut olemassa vuoden 1258 jälkeen, vaan sen tilalla oli neljä itsenäistä valtiota, joista yksi oli Hülegün Il-kaanien valtakunta.
Samaan aikaan mamelukit löivät Palestiinaan jätetyt mongolit Ain Jalutin taistelussa. Mongolit menettivät lopullisesti Palestiinan ja Syyrian ja Hülegün valtakunnan länsirajaksi tuli [[Tigris]]-joki. Hülegü palasi vuonna 1262, mutta sen sijaan että olisi pystynyt kostamaan tappion, ajautui sisällissotaan [[Kultainen orda|Kultaisen ordan]] [[Berke]]n kanssa, joka oli muslimina raivoissaan Bagdadin hävityksestä. Berke liittoutui mamelukien kanssa ja teki hyökkäyksiä, joilla houkutteli Hülegün pohjoiseen, jossa tämä kärsi vakavan tappion. Se oli ensimmäinen mongolien keskinäinen avoin sota Tsingis-kaanin jälkeen ja enteili valtakunnan lopullista hajoamista. Hülegü kuoli vuonna 1265 ja hänet haudattiin eräälle [[Urmia (järvi)|Urmia-järven]] saarelle.
| |||