Ero sivun ”Eurovision laulukilpailu 1963” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
fix
Rivi 8:
|tapahtumapaikka = BBC Television Centre
|kaupunki = Lontoo
|valtio = Yhdistynyt kuningaskuntaIso-Britannia
|voittajakappale = ''Dansevise''
|voittajamaa = Tanska
Rivi 24:
}}
 
'''Eurovision laulukilpailu 1963''' järjestettiin [[23. maaliskuuta]] [[Iso-BritanniaYhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]]. [[Euroviisut 1962|Edellisvuoden voiton]] perusteella kilpailun isäntämaana olisi pitänyt toimia [[Ranska]], mutta maalla ei ollut rahaa eikä halua järjestää kilpailuja enää kolmatta kertaa.{{lähde}} Vuoden [[1963]] laulukilpailujen toteutus poikkesi perinteisestä [[Eurovision laulukilpailu|Euroviisujen]] televisiolähetyksestä. Yleensä Euroviisut ovat olleet televisioitava konserttitilaisuus, mutta vuonna 1963 [[BBC]] nauhoitti ohjelman kokonaan omilta studioiltaan ''BBC Television Centre''stä.
 
Yleisö ja juontaja [[Katie Boyle]] (myös [[Euroviisut_1960Eurovision laulukilpailu 1960|1960]], [[Euroviisut_1968Eurovision laulukilpailu 1968|1968]] ja [[Euroviisut_1974Eurovision laulukilpailu 1974|1974]]) olivat yhdessä studiossa kun taas laulut esitettiin toisissa studioissa, joissa lauluista esitettiin ikään kuin musiikkivideoita. Vaikka jokainen maa oli lähettänyt paikan päälle tuttuun tapaan kapellimestarin, orkesteria ei näkynyt koko lähetyksen aikana. Kaikki laulut kuulostivat myös kovin samanlaisilta kuin levyversiot, joten yleisesti ollaan sitä mieltä, että laulut esitettiin playbackina.{{kenen mukaan}} Väitteeseen ei olla kuitenkaan saatu vahvistusta [[BBC]]:ltä eikä [[EBU]]:lta. Todennäköisenä pidetään{{kenen mukaan}} lisäksi, että myös lauluesitykset oli nauhoitettu etukäteen, eli ainoastaan pisteidenlasku ja voittokappaleen uusinta tulivat varmasti suorana lähetyksenä. Äänestyssysteemiä oli muutettu edellisvuodesta siten, että tuomarit antoivat kolmen parhaan laulun sijaan pisteitä viidelle parhaaksi katsomilleen sävelmille.
 
EsiintyjienEsiintyjäkaarti vuoden 1963 Euroviisuissa oli poikkeuksellisen nimekäs, sillä kilpailussa nähtiin monta artistia, joiden ura lähti myöhemmin huimaan nousuun. [[Nana Mouskouri]] ja [[Françoise Hardy]] olivat sangen suosittuja [[ranskan kieli|ranskankielisissä]] maissa, joissa heidän levyjään myytiin miljoonia äänitteitä. Peräti kahden maan edustussävelmän esitti [[Israel|israelilainen]] laulaja. [[Itävalta]]a edusti [[Carmela Corren]] ja [[Sveitsi]]ä [[Esther Ofarim]], josta tuli myöhemmin erittäin suosittu esiintyjä miehensä Abin kanssa. Myös [[Ruotsi]]n edustajasta [[Monica Zetterlund]]ista tuli varsin suosittu [[jazz|jazzlaulajatar]].
 
Laulukilpailun voitti [[Tanska]]n edustussävelmä ''Dansevise'', jonka esittivät [[Grethe & Jørgen Ingmann]]. Tanskan voittoa pidettiin Euroviisujen maineen kannalta varsin positiivisena merkkinä, sillä aiemmin laulukilpailun oli aina voittanut [[ranskan kieli|ranskan-]] tai [[hollannin kieli|hollanninkielinen]] viisu.
 
== Suomen edustaja ==
Suomen kolmas euroviisuedustus toi maalle sen ensimmäisen jumbosijan. [[Laila Halme]]en esittämä ja [[Börje Sundgren]]in säveltämä ''Muistojeni laulu'' jäi pisteittä yhdessä Ruotsin, Norjan[[Norja]]n ja [[Alankomaat|Alankomaiden]] esitysten kanssa. Viimeinen sija ei kuitenkaan hätkähdyttänyt kotimaassa, sillä monet eivät uskoneet laulun menestykseen muutenkaan. Keväällä Suomen euroviisukarsinnassa kansan keskuudessa ylivoimaiseksi suosiksi nousi [[Tamara Lund]]in esitys ''Olen mikä olen'', mutta valinnan tehnyt tuomaristo ei kehdannut sijoittaa laulua kolmatta sijaa korkeammalle laulun eroottisen sanoituksen takia. Lisää hämmennystä herätti artistipolitiikka, sillä voittosävellyksen olivat Suomen karsinnassa esittäneet [[Marjatta Leppänen]] ja [[Irmeli Mäkelä]], mutta kansainvälinen edustustehtävä annettiin Laila Halmeelle.
 
== Osallistujat ==
Rivi 47:
| align="center" | '''Pisteet'''
|-
| {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]]
| Ronnie Carroll
| Say wonderful things
Rivi 145:
 
== Pistetaulukko ==
Jokaisen maan tuomaristot antoivat viidelle parhaaksi katsomalleen laululle pisteet 5, 4, 3, 2 ja 1. Ensimmäistä kertaa pisteet jaettiin samassa järjestyksessä kuin laulut oli esitetty. Äänestyksen aikana koettiin pienoinen skandaali, sillä Norjan antaessa ääniä pisteidenlukija oli sekoittanut maan pisteet laulujen esiintymisnumeroihin. Norjan pisteet päätettiin lukea uudelleen kaikkien muiden maiden jälkeen. Ensimmäisellä kerralla Norja olisi antanut kolme pistettä Sveitsille ja kaksi Tanskalle, mutta uudelleen luetuissa tuloksissa Tanskalle annettiin neljä pistettä ja Sveitsille, joka olisi muuten voittanut, vain yksi piste. Norjan tuomariston asiakirjat ovat vakuuttaneet, että virallisiin tuloksiin merkityt pisteet olisivat olleet alun perinkin oikeat, mutta silti sopupelin mahdollisuutta ei ole koskaan suljettu pois, varsinkin kun [[Pohjoismaat]] antoivat tulevina vuosina toisilleen turhankin läpinäkyvästi pisteitä.{{lähde}}
 
{| class="wikitable"