Ero sivun ”Tess – viattomuuden tarina” versioiden välillä

| tuotantoyhtiö = [[Columbia Pictures]]

'''Tess – viattomuuden tarina''' on [[Roman Polański]]n ohjaama, [[BritanniaRanska|brittiläisranskalais]]-[[RanskaBritannia|ranskalaisenabrittiläisenä]] yhteistuotantona valmistunut [[elokuva]]historiallinen draamaelokuva vuodelta [[1979]]. Elokuva perustuu [[Thomas Hardy]]n julkaisuaikanaan pahennusta herättäneeseen romaaniin ''[[Tessin tarina]]'' (''Tess of the d'Urbervilles: A Pure Woman Faithfully Presented'', [[1891]]). Romaanin kaksi aiempaa elokuvasovitusta ovat [[mykkäelokuva|mykkäelokuvat]] vuosilta 1913 ja 1924.

''Tess'' on kuvaus nimihenkilön onnettomasta elämänkohtalosta. Elokuva sijoittuu [[Dorset|Dorsetin kreivikuntaan]] [[Viktoriaaninen aikakausi|viktoriaaniselle]] [[1880-luku|1880-luvulle]] ja kuvaa päähenkilön onnettoman elämänkohtalon. [[Ironia|Ironiset]] sattumat ohjaavat Tessin elämän käänteitä ja tekevät viattomasta ja vilpittömästä tytöstä lopulta [[kuolemanrangaistus|kuolemantuomiotaan]] odottavan rikollisen.

Elokuva alkaa tilanteesta, jossa Tessin isä, köyhä ja yksinkertainen maalaismies John Durbeyfield, saa vihjeen, että Durbeyfieldin perhe saattaa polveutua d’Urbervillen ylhäisestä [[aateli]]ssuvusta. Isä omaksuu vihjailun mielellään tämän epävarman mahdollisuuden totuutenatotuudekseen ja elääkin lopun elämänsä unelmoiden jalosukuisuutensa palauttamisesta niin että menettää lopunkin mielenkiintonsa työntekoon, mikä luonnollisesti pahentaa entisestään perheen kurjaa aineellista tilaa. HaaveiluunHaaveilulle taipuvaisenomistautuneen herra Durbeyfieldin sijaan hänen vaimonsa Joan osaa ajatella käytännöllisesti ja päättäälähettää teini-ikäisen Tessin taloudellisen edun toivossa lähettää teini-ikäisen Tessinvierailulle hienojen sukulaisten luo vierailulle d’Urbervillen sukukartanoon.

Perillä d’Urbervillen kartanossa Tessin ottaa vastaan hänen ”sukulaisensa” Alec d’Urberville, joka ajan myötä osoittautuu toiseksi tytön kohtaloon ratkaisevasti vaikuttaneistavaikuttavista miehistä. Tess ei saa sukulaisen vastaanottoa, mutta hänelle tarjoutuu sentään paikka kananhoitajana. Herra d’Urberville käyttää Tessin epävarmaa kokemattomuutta eri tavoin hyväkseen ja onnistuu lopulta [[viettely|viettelemään]] tämän. TessKun karkaaviettelyn sukukartanostaseuraukset takaisinvalkenevat kotiseudulleenTessille, kunhän viettelynkarkaa seurauksetkartanosta valkenevattakaisin hänellekotiseudulleen, mutta herra d’Urberville ei saa tietää niistä moniin vuosiin.

Ajan myötä uudessa palveluspaikassa Tess tutustuu toiseen elämänsä mieheen: oppineeseen kirkkoherran poikaan Angel Clareen, joka rakastuu tyttöön ja nai tämän. Vihkimisen jälkeen vilpitönVilpitön Tess haluaa heti vihkimisen jälkeen kertoa aviopuolisolleen elämänsä tarinan, mikäja tuoreen aviomiehen reaktio suistaa hänet onnen kynnykseltä jälleen kurjuuteen. Miehen myöhemmästä katumuksesta on enää ironista hyötyä. Riittävän pitkään kurjuutta taas maistettuaan Tess oivaltaa elämän lain: ”Kerran uhri, aina uhri.” Oivalluksensa jälkeen hän kohoaa oman elämänsä subjektiksi, ironisestimonimielisesti viattomuudestaan luopumalla.

Thomas Hardyn alkuperäisromaanin tapaan ''Tess'' on kauttaaltaan ironian värittämä teos. Esimerkiksi Durbeyfieldiensukujuurien uusienmerkitystä aristokraattistenyhteiskunnallisen sukulaistenarvon todellisenmittana sukuperänlähestytään teoksessa moniäänisesti, kuten kohtauksessa, jossa Durbeyfieldien aristokraattisten sukulaisten paljastuminentodellinen onsukuperä ironinenpaljastuu.

Tietyllä tavalla Tessin myöhemmän kohtalon sinetöi ironisesti heti elokuvan alussa pappismies, joka tytön isän ohi ratsastaessaan mainitsee tälle huolettomasti ja pahaa aavistamatta arvelunsa perheen jalosukuisuudesta. Tästä identiteettiä koskevasta paljastuksesta tapahtumat lähtevät liikkeelle. Yhteiskunnassa vallitseva [[kaksinaismoraali|kaksinaismoralismi]] on ankara nimenomaan naissukupuolelle, minkä osoittaminen tekee Hardysta yhden [[1800-luku|1800-luvun]] [[feminismi|naisasia]]kirjalijoista. Kirkon osallisuus kaksinaismoralismissa näkyy erityisen räikeästi kohtauksessa, jossa kylän kirkkoherra kieltääkieltäytyy siunaamasta Tessin aviottoman lapsen ruumiin siunaamisenruumista [[hautausmaa|kirkkomaalle]].

PolańskinPolański sai sytykkeen elokuvahankkeelleen edesmennytedesmenneeltä vaimovaimoltaan [[Sharon Tate]]lta, joka ehdotti miehelleenjuuri ennen kuolemaansa Hardyn romaaniklassikon elokuvatoteutusta, juurimahdollisesti ennenhaluten kuolemaansajopa näytellä itse pääosan. Elokuva onkin omistettu alkuteksteissä ”Sharonille”.<ref>[http://yle.fi/teema/lauantai/id17495.html Kun”7.3. PolańskiTeemalauantai: tutustuiPolanskin elokuvaohjaajaTess”. Yle.fi]. Viitattu 8.3.2009.</ref> Romaanin kaksi aiempaa elokuvasovitusta ovat [[Wim Wendersmykkäelokuva|mykkäelokuvat]]in löytämäänvuosilta 1913 ja 1924. Kun Polański muutamaa vuotta myöhemmin tutustui vasta teini-iässä olevaan näyttelijä Nastassja Kinskiin, hän totesi löytäneensä Tessin rooliin täydellisesti sopivan näyttelijän.

PääosaSuurin osa kuvauksista päätettiin toteuttaa [[Bretagne]]ssa ja [[Normandia]]ssa<ref>[http://minadream.com/romanpolanski/Tess.htm ”Tess of the D’urbevilles”. ''Roman Polanski Vision'']. Viitattu 8.3.2009.</ref>, sillä Ranskasta löytyi vielä 1970-luvun lopulla eteläistä Englantia runsaammin entisessä tilassaan yhä olevia maalaismiljöitä eteläistä Englantia runsaammin. Tosin kuvauspaikan valintaan vaikutti ehkä vielä voimakkaammin se, että ohjaaja pelkäsi tulevansa pidätetyksi Britanniassa yksityiselämänsä epäselvyyksien vuoksi. Epookkina toteutettuine pitkään kestäneine kuvauksineen elokuva''Tess'' oli kalleimpia tuohon mennessä Ranskassa toteutettujatuotettuja elokuvahankkeitaelokuvia.

Elokuvan kuvaus palvelee tehokkaasti teoksen kokonaisuutta<ref>[http://archive.sensesofcinema.com/contents/cteq/08/46/tess.html Arthur Rankin: ”Painterly Moments in Roman Polanski’s ''Tess''”. ''Senses of Cinema'']. Viitattu 8.3.2009.</ref>. Kuvaajaksi alun perin valittu Geoffrey Unsworth kuoli kesken hankkeen, joten Ghislain Cloquet palkattiin keskenhänen tilalleen<ref kuvaustenname="bfi">[http://www.bfi.org.uk/features/polanski/tess.html ”Tess”. BFI.org]. Viitattu 8.3.2009.</ref>. Erityisen muistettavana pidetään useita Unswortin kuvaamia maisemia elokuvan alkupuolelta<ref>[http://www.cinematographers.nl/GreatDoPh/Extra/Tess.htm ”A Forum on Roman Polanski’s Tess”. ''Internet Encyclopedia of Cinematographers'']. Viitattu 8.3.2009.</ref>. Tuotannossa myös elokuvan puvustus oli yhdessä avainasemassa. Esimerkiksi Tess puetaan symbolisesti valkoisen eri sävyihin läpi elokuvan. Ainoan poikkeuksen tekee loppujakso, jossa hänellä on kuivuneen veren punainen, koketeeraava asu.

* paras elokuva: Roman Polański