Ero sivun ”Galitsia” versioiden välillä

[[Kuva:Galicia coa1.png|thumb|140px|Galitsian vaakuna 1772-19141772–1914]]

'''Galitsia''' ({{k-uk|Галичина|Halytšyna}}, {{k-pl|Galicja}}, {{k-ru|Галичия|Galitšija}}) on historiallinen maakunta nykyisen [[Ukraina]]n ja [[Puola]]n alueella. Ukrainasta siihen kuuluvat ''Itä-Galitsiassa'' eli aiemmalla ''Puna-Venäjällä''<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0545.html Pieni Tietosanakirja (Otava, 1925-281925–28)]</ref>) olevat nykyiset [[Lviv]]in, [[Ivano-Frankivsk]]in sekä [[Ternopil]]in alueet. Itä-Galitsian raja lounaassa on [[Karpaatit|Karpaattien]] vuoristo.

Galitsia kuuluion aikoinaanosa historiallista [[Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta]]a. Myöhemmin se kuului Puolaan, mutta joutui 1700-luvulla [[Puolan jaot|Puolan jaoissa]] pääosin [[Itävalta|Itävallalle]], jossa se muodosti oman hallintoalueen. Pienempiä osia aikaisemmasta Galitsiasta joutui myös [[Preussi]]lle ja [[Venäjä]]lle.

Keisari [[Frans Joosef]] alkoi vuodesta [[1909]] hallita valtakuntaa valtiopäivistä riippumatta hallitsijan asetuksin. Vuonna [[1914]] hän lakkautti Reichsratin kokonaan. Noihin aikoihin, [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] edellä ja sen aikana, Venäjä pyrki edistämään [[panslavismi|panslavistista]] ideologiaa, joka suuntautui etenkin Itävalta-Unkaria vastaan. Galitsiassa se vetosi erityisesti ukrainalaisiin, mutta ei maakunnan puolalaisiin, joka Puolan jakojen vuoksi suhtautui kielteisesti myös Venäjään ja Preussiin. Vuonna [[1914]] Itävallan keisari Franz-Josef antoi hajottaa Reichsratin.

Vuoden 1895 maakuntapäiväuudistuksen aikoihin perustettiin Puolalainen kansanpuolue ajamaan lähinnä talonpoikien ja maaseudun asiaa. Vuonna [[1892]] perustettiin Ignacy Dascinskin johdolla Galitsian sosiaalidemokraattinen puolue. Vuonna 1897 siitä ukrainalaiset erosivat siitä ja perustivat oman sosiaalidemokraattisen puolueensa. Galitsian sosiaalidemokraattiseen puolueeseen jääneet puolalaiset puolestaan liittyivät Itävallan hallitseman Puolan koko alueella toimineeseen Puolan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen.

[[1. marraskuuta]] [[1918]] julistettiin Lvivissä [[Länsi-Ukrainan kansantasavalta]], mikä käsittää Galitsian lisäksi myös Transkarpatian ja [[Bukovina]]n. Se joutui välittömästi sotaan [[entente]]n kannattamien puolalaisia vastaan Galitsiasta sekä [[Romania]]a vastaan Bukovinasta. Asemien vahvistamiseksi Länsi-Ukrainan kansantasavalta solmi [[1919]] liiton Ukrainan kansantasavallan kanssa, joka kuitenkin pyrki rauhaan Puolan kanssa luovuttamalla Galitsian ja muun Länsi-Ukrainan Puolalle käydäkseen paremmin ententen tuella sotaa Neuvosto-Venäjää ja Etelä-Venäjän valkoista armeijaa vastaan. Neuvosto-Venäjän ja Puolan vuonna [[1921]] solmimassa [[Riian rauhansopimus|Riian rauhansopimuksen]]nsopimuksen mukaisesti koko Galitsia tuli kuulumaan Puolaan.