Versio 3. maaliskuuta 2009 kello 15.34 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 514 muokkausta siirsi sivun ”Metonin jakso” uudelle nimelle ”Metonin jakso (albumi)”: Ei ole termin ensisijainen merkitys		Versio 3. maaliskuuta 2009 kello 15.44 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 514 muokkausta Engl. Wikipedian ja osittain suomalaisten hakuteosten pohjalta tehty artikkeli Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Metonin jakso''' on [[tähtitiede\|tähtitieteessä]] ja [[ajanlasku]]ssa käytety 19 vuotta kestävä jakso, jonka kuluttua [[kuun vaiheet]] sattuvat likipitäen samoille vuoden päiville. Jakso on saanut nimensä [[ateena]]laisen tähtitietelijän [[Meton]]in mukaan, jonka vuonna 432 eKr suorittamien laskelmien ~~#OHJAUS [[Metonin jakso (albumi)]]~~ mukaan 19 trooppista [[vuosi\|vuotta]] on likipitäen yhtä pitkä aika kuin 235 synodinen [[kuukausi\|kuukautta]] ja molemmat lisäksi likipitäen 6940 vuorokautta.<ref name=Ursa> Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen: Tähtitieteen perusteet, s. 582, Ursan julkaisuja nro 21, Valtion painatuskeskus 1984, ISBN 951-859-367-1</ref> Nykyistenkin tietojen mukaan ero 19 trooppisen vuoden ja 235 synodisen kuukauden välillä on vain noin kaksi tuntia. == Matemaattinen perusta == Mykyisten tietojen mukaan ''Synodinen kuukausi'' on aika uudestakuusta seuraavaan uuteenkuuhun. Sen pituus on 29 [[vuorokausi\|d]] 12 [[tunti\|h]] 44 [[minuutti\|min]] 2,9 [[sekunti\|s]] <ref>Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn), art. Kuukausi, Otava 1973, ISBN 951-1-00388-7</ref> eli 29,530589 vuorokautta. Näin ollen 235 synodista kuukautta on noin 6939,688415 vuorokautta. ''Trooppinen vuosi'' on aika esimerkiksi [[kevätpäiväntasaus\|kevätpäiväntasauksesta]] seuraavaan kevätpäiväntasaukseen. Sen pituus on 365 d 5 h 48 min 45 s eli 365,24218967 vuorokautta. Näin ollen 19 trooppista vuotta on 6939,601604 vuorokautta. Näiden erotus on vain 0,086811 vuorokautta eli noin kaksi tuntia. Jaksollisuus pitää siis paikkansa vain likimäärin. Maan kiertoaika Auringon ympäri ja Kuun kiertoaika Maan ympäri eivät ole fysikaalisessa [[resonanssi]]ssa keskenään. == Merkitys kalentereissa == Vanhalla ajalla monissa kulttuureissa oli käytössä ''lunisolaarinen'' kalenteri eli yhdistetty aurinko- ja kuukalenteri. Sellaisessa kalenterissa kuukauden vaihde sijoittui aina uudenkuun aikaan. Vuodessa oli yleensä 12 kuukautta eli tällöin yhteensä 354 päivää, mutta aika ajoin vuoteen lisättiin kolmastoista kuukausi, ''karkauskuukausi'', jotta kalenterikuukaudet pysyivät ainakin suunnilleen samana vuodenaikana. Ennen Metonin aikaa Ateenassa ei tiettävästi ollut vahvistettua sääntöä siitä, milloin kolmastoista kuukausi lisättiin kalenteriin, vaan siitä päätettiin joka vuosi erikseen. Kun Metonin jakso oli tullut tunnetuksi, se otettiin vuonna 383 eKr ajanlaskun perustaksi, jolloin karkauskuukaudet toistuivat säännönmukaisesti. <ref name=Ursa /> Kaksi vuotta myöhemmin otettiin vastaava jakso käyttöön myös [[Babylonia]]ssa, jossa aikaisemmin oli käytetty huomattavasti epätarkempaa 8 vuoden jaksoa<ref>Otavan iso Fokus, 1. osa (A-El), art. Ajanlasku, Otava 1973, ISBN 951-1-00273-2</ref>. Sen aikainen kaldealainen tähtitietelijä [[Kidinnu]] tunsi 19-vuotisen jakson, mutta on mahdollista, että se oli Babyloniassa tunnettu jo aikaisemmin. Muutamat tutkijat kuten Gilbert Murray ja [[Joseph Campbell]] ovat arvelleet, että Metonin jakso olisi ollut [[Antiikin Kreikka\|Kreikassakin]] tunnettu jo [[Homeros\|Homeroksen]] aikana.<ref>Gilbert Murray: ''The Rise of the Greek Epic''. Oxford, (1907)</ref><ref>Joseph Campbell: ''The Masks of God: Occidental Mythology'', vol III (1964)</ref> <ref> J.F. del Giorgio. ''The Oldest Europeans''. A.J. Place (2006)</ref> Tähän viittaa heidän mukaansa se, että [[Odysseia]]n mukaan [[Odysseus]] palasi [[Penelope]]n luokse juuri 19 vuoden kuluttua siitä, kun hän oli lähtenyt [[Troijan sota]]an. Vielä nykyäänkin Metonin jakso on käytössä muun muassa [[juutalainen ajanlasku\|juutalaisessa janlaskussa]]. Siinä samoin kuin muinaisessa ateenalaisessa ja babylonialaisessa ajanlaskussa karkauskuukausi lisätään Metonin jakson 3., 6., 8., 11., 14., 17., ja 19. vuoteen. Vaikka [[gregoriaaninen ajanlasku]] ei muutoin perustu kuun vaiheisiin, useimmat kristilliset kirkkokunnat viettävät [[pääsiäinen\|pääsiäistä]] kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäisen ajankohtaa määritettäessä täydenkuun ajankohta lasketaan olettamalla, että se sattuu joka 19. vuosi samaksi päiväksi. === Kultainen luku === ''Kultainen luku'' on järjestysluku, joka osoittaa, kuinka mones vuosi on Metonin jaksossa<ref>Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn), art. Kultainen luku, Otava 1973, ISBN 951-1-00388-7</ref>. Nimitys johtuu siitä, että Ateenassa luku oli merkittynä kultaisiin tauluihin. Kunkin vuoden kultainen luku saadaan jakamalla vuosiluku 19:llä ja lisäämällä [[jakojäännös\|jakojäännökseen]] 1. Niinpä esimerkiksi vuoden 2009 kultainen luku on 15, koska jaettaessa 2009 luvulla 19:llä jää jakojäännökseksi 14. Termiä on käytetty pääsiäisen ajankohdan laskusäännöissä sekä muinaisskandinaavisessa ajanlaskussa. == Muita sovelluksia == Nykyään Metonin jaksoa käytetään apuna myös Kuuhun lähetettävien avaruusluotainten lentojen suunnittelussa ja niiden liikeratojen laskennassa.. ==Viitteet== <references /> [[Luokka:Ajanlasku]] [[Luokka:Tähtitiede]] [[de:Meton-Zyklus (Astronomie)]] [[el:Μετωνικός κύκλος]] [[en:Metonic cycle]] [[es:Ciclo metónico]] [[fr:Cycle métonique]] [[it:Ciclo metonico]] [[nl:Cyclus van Meton]] [[ja:メトン周期]] [[no:Gyldentall]] [[pl:Cykl Metona]] [[pt:Ciclo metónico]] [[ru:Метонов цикл]] [[sq:Kalendari i Metonit]] [[sk:Metonov cyklus]] [[sh:Metonski ciklus]] [[sv:Metons cykel]] [[vi:Chu kỳ Meton]] [[zh:默冬章]]

Ero sivun ”Metonin jakso” versioiden välillä