Wikipedia

Ero sivun ”Munuaistiehyt” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Munuaistiehyt''' eli munuaistubulus ({{k-la|tubulus renalis}}) on [[nefroni]]n toinen pääosa [[munuaiskeränen|munuaiskeräsen]] ohella. Sen tehtävä on säädellä virtsan muodostumista. Lisäksi se osallistuu happo-amästasapainon, vesitasapainon ja elektrolyyttitasapainon säätelyyn.
'''Munuaistiehyt''' eli munuaistubulus ({{k-la|tubulus renalis}}) on [[nefroni]]n toinen pääosa [[munuaiskeränen|munuaiskeräsen]] ohella. Munuaistiehyissä [[alkuvirtsa|alkuvirtsasta]] palaa takaisin [[verenkierto|verenkiertoon]] kaikki aineet, joita elimistö vielä tarvitsee. Lisäksi munuaistiehyen epiteelisolut erittävät aktiivisesti vereen jääneitä kuona-aineita ja ylimääräisiä mineraaleja verestä alkuvirtsaan. Takaisinimeytyminen perustuu suurelta osin passiiviseen kuljetukseen proksimaalisessa kiemuratiehyeessä, jossa suurin osa vedestä, glukoosista, aminohapoista ja suoloista siirtyy takaisin verenkiertoon. Tämä takaisinimeytyminen ei ole selektiivistä eikä se riipu elimistön tarpeesta. Distaalisessa kiemuratiehyeessä ja kokoojaputkessa takaisinimeytyminen puolestaan on [[hormoni]]en säätelemää ja tällä säätelyllä on tärkeä merkitys elimistön homeostaasin saavuttamisessa. ▼
 
==Munuaistiehyeen rakenne==
Munuaistiehyeen keskiosaa kutsutaan Henlen lingoksi.<ref name="BI4">{{BI4|178}}</ref>
 
Munuaistiehyt muodostuu proksimaalisesta kiemuratiehyeestä ({{k-la|tubulus contortus proximalis}}), Henlen lingosta ({{k-la|ansa nefroni}}) ja distaalisesta kiemuratiehyeestä ({{k-la|tubulus contorstus distalis}}). Henlen lingon paksua alkuosaa ({{k-la|tubulus rectus proximalis}}) ja proksimaalista kiemuratiehyttä kutsutaan myös yhteisnimellä proksimaalinen munuaistiehyt. Distaaliseksi munuaistiehyeeksi kutustaan Henlen lingon paksua loppuosaa ({{k-la|tubulus rectus distalis}}) ja distaalista kiemuratiehyttä. Proksimaalisen ja distaalisen munuaistiehyeen epiteelisolut ovat yksinkertaista [[kuutioepiteeli]]ä ja niissä on paljon [[mitokondrio]]ita, tiivisliitosvyöhykkeitä, [[mikrovillus|mikrovilluksia]] sekä muita aktiivisen aineenvaihdunnan merkkejä. Proksimaalisen ja distaalisen munuaistiehyeen väälin jää Henlen lingon ohutseinäinen osa ({{k-la|tubulus attenuatus}}), joka on muodostunut yksinkertaisesta levyepiteelistä ja siitä puuttuu aktiivisen aineenvaihdunnan tunnusmerkit.
 
==Munuaistiehyeen toiminta==
 
▲'''Munuaistiehyt''' eli munuaistubulus ({{k-la|tubulus renalis}}) on [[nefroni]]n toinen pääosa [[munuaiskeränen|munuaiskeräsen]] ohella. Munuaistiehyissä [[alkuvirtsa|alkuvirtsasta]] palaa takaisin [[verenkierto|verenkiertoon]] kaikki aineet, joita elimistö vielä tarvitsee. Lisäksi munuaistiehyen epiteelisolut erittävät aktiivisesti vereen jääneitä kuona-aineita ja ylimääräisiä mineraaleja verestä alkuvirtsaan. Takaisinimeytyminen perustuu suurelta osin passiiviseen kuljetukseen proksimaalisessa kiemuratiehyeessä, jossa suurin osa vedestä, glukoosista[[glukoosi]]sta, [[aminohappo|aminohapoista]] ja suoloista siirtyy takaisin verenkiertoon. Tämä takaisinimeytyminen ei ole selektiivistä eikä se riipu elimistön tarpeesta. Distaalisessa kiemuratiehyeessä ja kokoojaputkessa takaisinimeytyminen puolestaan on [[hormoni]]en säätelemää ja tällä säätelyllä on tärkeä merkitys elimistön homeostaasin saavuttamisessa.
 
== Lähteet ==
Rivi 7 ⟶ 13:
*{{BI4}}
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
{{tynkä/Anatomia}}
[[Luokka:Munuaiset]]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Munuaistiehyt”