Ero sivun ”Läntinen Pitkäkatu 20” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ensimmäinen versio |
Sopivaa luokkaa ei löydy. Ehdotan: Arkkitehtuuri ja/tai Arkkitehdit |
||
Rivi 1:
'''Läntinen Pitkäkatu 20''', [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] [[1928]] piirtämä kerrostalo [[Turku| Turussa]], tunnetaan myös Aallon standardivuokratalona ja Tapani-talona. Se on maan ensimmäinen funktionalistinen rakennus ja mielenkiintoinen myös rakennustekniikkansa takia. Läntinen Pitkäkatu 20 kuuluu Aallon Turun vuosiin (1927–1933), jolloin hän suunnitteli myös Turun Maalaistentalon, [[Turun Sanomat|Turun Sanomien]] lehtitalon, [[Paimion parantola|Paimion parantolan]] ja [[Viipurin kirjasto|Viipurin kirjaston]].▼
Tässä seurassa Läntinen Pitkäkatu 20 vaikuttaa välityöltä. Sitä se ei kuitenkaan ollut, sillä tekijöillä oli visionsa. Talo muurattiin rakennusmestari [[Juho Tapani|Juho Tapanin]] kehittämistä standardisoiduista, valetuista betonielementeistä, ns. tapanintiilistä, joilta odotettiin rakennusteknistä läpimurtoa. Standardisoituja olivat myös talon ikkunat, ovet ja kaiteet. Aalto puolestaan halusi luoda kuohuvan 1920-luvun kaupunkilaisille uuden aikakauden koteja ja pyrki samalla määräämään, miten ihmiset kodeissaan eläisivät. Tarkoituksena oli, että. asukkaat jopa hankkisivat koteihinsa Aallon piirtämät huonekalut. Talon piti olla mallina kokonaiselle sarjalle samanlaisia; jatkohankkeet kuitenkin raukesivat, kun maailmanpula vei rakentajan konkurssiin.▼
▲Läntinen Pitkäkatu 20, Alvar Aallon 1928 piirtämä kerrostalo Turussa, tunnetaan myös Aallon standardivuokratalona ja Tapani-talona. Se on maan ensimmäinen funktionalistinen rakennus ja mielenkiintoinen myös rakennustekniikkansa takia. Läntinen Pitkäkatu 20 kuuluu Aallon Turun vuosiin (1927–1933), jolloin hän suunnitteli myös Turun Maalaistentalon, Turun Sanomien lehtitalon, Paimion parantolan ja Viipurin kirjaston.
==Julkisivu==
▲Tässä seurassa Läntinen Pitkäkatu 20 vaikuttaa välityöltä. Sitä se ei kuitenkaan ollut, sillä tekijöillä oli visionsa. Talo muurattiin rakennusmestari Juho Tapanin kehittämistä standardisoiduista, valetuista betonielementeistä, ns. tapanintiilistä, joilta odotettiin rakennusteknistä läpimurtoa. Standardisoituja olivat myös talon ikkunat, ovet ja kaiteet. Aalto puolestaan halusi luoda kuohuvan 1920-luvun kaupunkilaisille uuden aikakauden koteja ja pyrki samalla määräämään, miten ihmiset kodeissaan eläisivät. Tarkoituksena oli, että. asukkaat jopa hankkisivat koteihinsa Aallon piirtämät huonekalut. Talon piti olla mallina kokonaiselle sarjalle samanlaisia; jatkohankkeet kuitenkin raukesivat, kun maailmanpula vei rakentajan konkurssiin.
Katujulkisivussa Aalto käytti [[funktionalismi|funktionalismia]] vain vaakasuuntaan käännetyissä ikkuna-aukoissa, muilta osin hän pitäytyi vielä [[klassismi|klassisismiin]]. Lopputulos ei ollut kovin onnistunut. Alkuperäinen valkea väri on lisäksi vaihtunut likaisenharmaaseen ja on osasyynä siihen, että taloa pidetään yhtenä Turun rumimmista. Pihajulkisivu nauhaikkunoineen, parvekkeineen ja korostettuine savupiippuineen on sen sijaan puhdasta funktionalismia ja Aaltoa etevimmillään; se näkyy parhaiten Puolalanpuiston läntiseltä laelta.
==Huoneistot==
Kolmiportaisessa talossa on 5 liikehuoneistoa ja 34 asuinhuoneistoa. Yleisin huoneistotyyppi on 2 huonetta, halli ja keittiö, mutta keskimmäisessä portaassa on 8 herrasväen asuntoa: 3 huonetta, halli, keittiö ja apulaisen huone. Kaikki ovat läpitalon-huoneistoja. Talossa on myös 4 yksiötä, joiden ikkunalliset makuualkovit olivat aikanaan erikoisuuksia. Erikoisia ovat myös ylimmät huoneistot, koska Aalto joutui rakennusmääräysten takia taittamaan kuudennen kerroksen pelkästään pihanpuoliseksi. Tämän takia näihin huoneen ja keittiön asuntoihin muodostui ylisuuri, ikkunaton halli, joka toki soveltui pittoreskiksi olohuoneeksi. Kuriositeettina todettakoon, että asuntopulan aikana 1940- ja 1950-luvulla nämä asukkaat välttyivät viranomaisten määräämiltä pakollisilta alivuokralaisilta, koska hallia ei laskettu huoneeksi.▼
▲Kolmiportaisessa talossa on 5 liikehuoneistoa ja 34 asuinhuoneistoa. Yleisin huoneistotyyppi on 2 huonetta, halli ja keittiö, mutta keskimmäisessä portaassa on 8 herrasväen asuntoa: 3 huonetta, halli, keittiö ja apulaisen huone. Kaikki ovat läpitalon-huoneistoja. Talossa on myös 4 yksiötä, joiden ikkunalliset makuualkovit olivat aikanaan erikoisuuksia. Erikoisia ovat myös ylimmät huoneistot, koska Aalto joutui rakennusmääräysten takia taittamaan kuudennen kerroksen pelkästään pihanpuoliseksi. Tämän takia näihin huoneen ja keittiön asuntoihin muodostui ylisuuri, ikkunaton halli, joka toki soveltui pittoreskiksi olohuoneeksi. Kuriositeettina todettakoon, että asuntopulan aikana [[1940]]- ja [[1950]]-luvulla nämä asukkaat välttyivät viranomaisten määräämiltä pakollisilta alivuokralaisilta, koska hallia ei laskettu huoneeksi.
Poika- ja nuoruusvuotensa talossa asunut kirjailija Lasse Raustela on ikuistanut sen palkitussa Taivaansavut-sarjassaan. ▼
▲Poika- ja nuoruusvuotensa talossa asunut kirjailija [[Lasse Raustela]] on ikuistanut sen palkitussa Taivaansavut-sarjassaan.
==Lähteet:==
* Mikko Aaltonen, Alvar Aalto ja kaupunkielämä, [http://www.turunsanomat.fi Turun Sanomat] 28.10.1997.
* Kari Peltonen, Nousu maineeseen alkoi Turusta, [http://www.turunsanomat.fi Turun Sanomat] 25.1.1998.
* Maistraatin rakennuspiirustukset, [http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=584 Turun kaupunginarkisto].
* [[Lasse Raustela|Lasse Raustelan]] haastattelu 2009.
{{DEFAULTSORT:Läntinen pitkäkatu 20}}
[[Luokka:Arkkitehtuuri]]
[[Luokka:Arkkitehdit]]
| |||