Ero sivun ”Helsingin Musiikkitalo” versioiden välillä

Talossa tulee sijaitsemaan 1 700 -paikkainen pääsali, viisi 140–400 -paikkaista pientä konserttisalia ja Sibelius-Akatemian opetustiloja. Lisäksi siihen rakennetaan tilat kahviloille, ravintolalle ja klubille sekä Akatemian musiikkikirjastolle sekä muita toimintatiloja. Talon [[fasadi]] koostuu lasista ja (vihreänvärisestä) kuparista, joka suunnittelijoiden mukaan "yhdistää" taloa muuhun kaupunkiin, jossa kuparia on käytetty paljon ja sopii Töölönlahden merelliseen maisemaan. Talon ovat suunnitelleet Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen, ja akustiikan suunnittelijana toimi [[Yasuhisa Toyota]]. Salin odotetaan olevan akustiikaltaan laadukas, mikä on tärkeätä, sillä Helsingissä ei ennestään ole maailmanluokan konserttisalia. Tarkoitus on myös "vahvistaa suomalaista kansallisidentiteettiä" ja pönkittää musiikin merkitystä yhteiskunnassa. Talon lävitse on vapaa läpikulku, millä pyritään houkuttelemaan ihmisiä viettämään aikaa talossa. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 36 000 m² ja tilavuus 25 000 huoneistom³.

__NOTOC__

 

Sibelius-Akatemia käynnisti musiikkitalohankkeen jo vuonna [[1992]]. Vuonna [[1994]] hanketta lähdettiin kehittämään paperilla. Vuosina [[1999]]–[[2000]] Musiikkitalon suunnittelusta järjestettiin kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu. Sen voitti arkkitehtitoimisto LPR-arkkitehdit Oy teoksella ''A Mezza Voce''. [[Helsingin kaupunginvaltuusto]] hyväksyi Töölönlahden [[asemakaava]]n muutoksen vuonna [[2002]]. Kaavamuutos loi edellytykset musiikkitalon rakentamiselle.

Päärahoittajat perustivat kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon [[8. huhtikuuta]] [[2005]]. Osakkeista 48% osuus on Suomen valtiolla, 26% Helsingin kaupungilla ja 26% Yleisradiolla. Talon kustannusarvio vuoden 2005 kustannustasossa oli 98 miljoonaa euroa, mutta se nousi myöhemmin, minkä takia suunnitelmissa jouduttiin luopumaan joidenkin kalliimpien materiaalien käytöstä.

 

 

Musiikkitalon pohjatyöt aloitettiin kesäkuussa [[2006]] ja huoltotunnelin rakentaminen aloitettiin [[2. marraskuuta]]. Se loppui vuoden [[2008]] alussa. Musiikkitalon johtajaksi valittiin 2006 [[Helena Hiilivirta]]. Toukokuussa [[2007]] järjestetyn urakkatarjouskilpailun kaikki vastaanotetut pääurakkatarjoukset jouduttiin hylkäämään. Vaikka varmaa tietoa koko talon rakentamisen toteutumisesta ei ollut, rakennettiin talon montun esirakennustöitä. Lokakuussa loppuneen uusintakilpailuun tulos oli vain yksi, [[SRV Viitoset|SRV-Toimitilat Oy:n]] jättämä tarjous, jota ei voitu hyväksyä, sillä lopulliset kustannukset olisivat tulleet nousemaan 178 miljoonaan euroon. Yleisradio ehti jo päättää vetäytyä rahoittamasta hanketta tiukan taloustilanteensa vuoksi ja tulla vuokralaiseksi taloon. Näistä seikoista huolimatta pohjan rakentaminen jatkui. Yleisradio teki osallistumista puoltavan päätöksen pitkän puinnin jälkeen vasta kesäkuussa 2008.<ref>http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Yle+varmisti+lähtevänsä+mukaan+Musiikkitaloon/1135237277454</ref>

 

Lopullinen päätös talon rakentamisesta tehtiin [[23. kesäkuuta]] 2008 kiinteistöosakeyhtiön solmittua urakkasopimuksen SRV:n kanssa. Se oli tehnyt huhtikuussa 90,5 miljoonan euron tarjouksen, johon sivu-urakat (nyttemmin valmistuneet pohjatyöt sekä muut rakennusteknilliset työt) lisättynä kokonaiskustannusarvioksi vakiintui 140 miljoonaa euroa. Kustannusarvion aleminen oli yhteistyössä suoritettujen perusteellisten selvitysten tulosta. Budjetin myös uskotaan vallitsevan [[Taantuma (2008–2009)|taantuman]] ansiosta pysyvän hyvin aisoissaan, jollei jopa alittuvan. Rakentamisen hyväksymistä vauhditti myös [[Svenska kulturfonden]]ilta saatu n. 2 miljoonan euron avustus. Musiikkitalon visuualinen ilme logoineen julkistettiin saman vuoden elokuussa.

 

Puolitoista vuotta kestäneiden pohjatöitten valmistuttua heinäkuussa 2008, [[13. syyskuuta]] talon rakennuskuopassa järjestettiin "Monttubileet", joissa esitettiin musiikkia monipuolisesti eri genreistä. Talon rakentaminen alkoi lähes heti niiden jälkeen; ensimmäinen nosturi pystytettiin jo 17. päivänä. Peruskivi, jonka sisään muurattiin peruskirjan lisäksi kaikenlaista päivän lehdistä ja käytössä olevista rahoista ylikapellimestareiden tahtipuikkoihin, muurattiin [[22. lokakuuta]] 2008. Tilaisuussa virallisen puheen piti valtionvarainministeri [[Jyrki Katainen]]. Parhaillaan on käynnissä avoin taidekilpailu, jossa haetaan suunnitelmia taideteoksista sekä Musiikkitalon aulaan että pihalle.