Ero sivun ”Meningomyeloseele” versioiden välillä

8 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
p
Käyttäjän 82.128.238.176 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän J. Sketter tekemään versioon.
p (Käyttäjän 82.128.238.176 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän J. Sketter tekemään versioon.)
| DSMIV =
| meshid =
| meshvuosi = 19072008
| meshnimi = Spina+Bifida+Cystica
| meshnumero = C10.500.680.800.730
Meningomyeloseele on vakavin [[spina bifida]] -tyyppisiin [[hermostoputki|hermostoputken]] sulkeutumishäiriövammoihin kuuluvista [[Vammaisuus|vammoista]]. Vamma syntyy [[sikiö]]lle yksilönkehityksen varhaisessa vaiheessa, ja siihen liittyy aina osittainen [[selkäydin|selkäytimen]] vaurioituminen. Vamma ilmenee ulkoisesti vastasyntyneellä lapsella selässä [[aivokalvot|aivokalvojen]] kokonaan tai osittain peittämänä kohjuna. Vamman oireita pystytään jossain määrin lievittämään heti syntymän jälkeen tehdyllä kohjun [[kirurgia|kirurgisella]] leikkauksella. Yleisimmät vammasta aiheutuvat ongelmat ovat jonkinasteinen jalkojen [[halvaus]]tila, tunnottomuus, [[suolisto]]n ja [[virtsarakko|virtsarakon]] toimintahäiriöt ja [[Kognitio|kognitiiviset]] toimintahäiriöt.<ref name=Kolaski>{{Verkkoviite|Tekijä=Kolaski, Kat|Osoite=http://www.emedicine.com/pmr/TOPIC83.HTM|Nimeke=Myelomeningocele|Julkaisija=eMedicine|Ajankohta=20.4.2006|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Vamman aiheuttavia tekijöitä on monia, ja nykyisten tutkimusten valossa sen aiheuttaa [[perinnöllisyystiede|perinnöllisen]] alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus. Hoitomuotojen kehittymisen ansiosta MMC-vammautuneina syntyneiden lasten eloonjäämistodennäköisyys on noussut merkittävästi 1950-luvun jälkeen, jolloin spina bifida -vammautuneiden vastasyntyneiden kuolleisuus oli jopa 90 prosenttia. Meningomyeloseele on yksi yleisimmistä vastasyntyneiden kehityshäiriöistä. Vamma on yleisin köyhissä ympäristöissä. VammapammaVamman yleisyys on kuitenkin vähentynyt elintason parannuttua.<ref name=Kolaski />
 
Termejä ''meningomyeloseele'' ja ''spina bifida'' käytetään usein tarkoittamaan samaa asiaa, vaikka meningomyeloseelen lisäksi spina bifida -tyypin vammoja ovat myös ''[[spina bifida occulta]]'' ja ''[[meningoseele]]''. Vaikka spina bifida occulta on hyvin yleinen, se on kuitenkin yleensä oireeton.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.asbah.org/OneStopCMS/Core/CrawlerResourceServer.aspx?resource=4B60F30F-E54C-47F5-A9B1-C9B5328F6C01&mode=link&guid=cc28f6e3ada14d1c9cf035a1e238d191|Nimeke=Spina Bifida Occulta|Julkaisija=ASBAH|Ajankohta=Kesäkuu 2007|Luettu=21.6.2008}}</ref> Noin 75 prosentissa tapauksista lapsella havaittu oireellinen spina bifida luokitellaan meningomyeloseeleksi.<ref name=medTV>{{Verkkoviite|Osoite=http://nervous-system.emedtv.com/myelomeningocele/myelomeningocele.html|Nimeke=Myelomeningocele|Julkaisija=medTV|Tekijä=Schoenstadt, Arthur|Ajankohta=7.2.2007|Luettu=24.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref>
Selkäydinkohjun eli MMC:n synnyn tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta kahdenlaisia mekanismeja on ehdotettu. Saksalaisen [[Patologia|patologin]] [[Friedrich Daniel von Recklinghausen]]in jo vuonna 1886 esittämän teorian mukaan selkäydinkanavan kehityshäiriö johtuu hermostoputken sulkeutumisen häiriöstä ({{k-en|nonclosure theory}}).<ref>{{Lehtiviite|www=http://www.jiom.com.np/site/index.php?journal=jiomjournal&page=article&op=view&path%5B%5D=169&path%5B%5D=173|Tekijä=Rai, B. D. K.; Shilpakar, S. K. ja Bagan, M.|Otsikko=Multiple dysraphic anomalies with double thoracic meningocele and lumbosacral myelomeningocele, concurrent Chiari malformation Type I, diastematomyelia, lipomyelomeningocele and hydrocephalus: a case report and literature review|Julkaisu=JIOM|Numero=27|Vuosi=2005|Sivut=34}}</ref> Nykyisen tietämyksen mukaan sulkeutumisen epäonnistumisen perimmäisenä syynä olisivat [[soluviestintä|soluviestinnän]] häiriöt [[hermokudos|hermokudoksen]] ja sitä ympäröivien alkion solukerrosten eli [[ektodermi|ekto]]- ja [[mesodermi]]n välillä. Näistä solukerroksista syntyvät sikiön [[keskushermosto]]n aihe eli hermostoputki ja vastaavasti selkäranka. Solukerrosten viestinnän häiriöt aiheuttavat hermostoputken ja luuston kehityshäiriöitä.<ref name="Shaer"/>
 
Myös eriäviä teorioita on esitetty: [[Giovanni Battista Morgagni]]n vuonna 1769 esittämän teorian mukaan vamma syntyisi pikemminkin jo sulkeutuneen hermostoputken rikkoutuessa laajentumisen seurauksena ({{k-en|overdistention theory}}). Sulkeutumisteoria on kuitenkin laajemmin hyväksytty, sillä se kattaa pitkälti ihmisten selkäydinkohjujen syyt. Morgagnin teoria voi kuitenkin selittää osaltaan eläinkokeissa havaipiipttujenhavaittujen hermostoputken sulkeutumishäiriöiden syyt, esimerkiksi [[A-vitamiini]]lla aiheutetun häiriön.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://bcbsma.medscape.com/viewarticle/470598_5|Nimeke=Embryogenesis of Human Myelomeningoceles|Julkaisija=Medscape.com|Julkaisu=Neurosurg Focus 16(2), 2004|Luettu=20.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref>
 
[[Kuva:Gray 111 - Vertebral column-coloured.png|thumb|150px|right|[[nikamat|Nikamien]] järjestys ihmisen selkärangassa. C1–C7 kaula-, Th1–Th12 rinta-, L1–L5 lanne- ja "Os sacrum" ristirangan nikamat.]]