Ero sivun ”Meningomyeloseele” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 82.128.238.176 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän J. Sketter tekemään versioon. |
||
Rivi 16:
| DSMIV =
| meshid =
| meshvuosi =
| meshnimi = Spina+Bifida+Cystica
| meshnumero = C10.500.680.800.730
Rivi 24:
Meningomyeloseele on vakavin [[spina bifida]] -tyyppisiin [[hermostoputki|hermostoputken]] sulkeutumishäiriövammoihin kuuluvista [[Vammaisuus|vammoista]]. Vamma syntyy [[sikiö]]lle yksilönkehityksen varhaisessa vaiheessa, ja siihen liittyy aina osittainen [[selkäydin|selkäytimen]] vaurioituminen. Vamma ilmenee ulkoisesti vastasyntyneellä lapsella selässä [[aivokalvot|aivokalvojen]] kokonaan tai osittain peittämänä kohjuna. Vamman oireita pystytään jossain määrin lievittämään heti syntymän jälkeen tehdyllä kohjun [[kirurgia|kirurgisella]] leikkauksella. Yleisimmät vammasta aiheutuvat ongelmat ovat jonkinasteinen jalkojen [[halvaus]]tila, tunnottomuus, [[suolisto]]n ja [[virtsarakko|virtsarakon]] toimintahäiriöt ja [[Kognitio|kognitiiviset]] toimintahäiriöt.<ref name=Kolaski>{{Verkkoviite|Tekijä=Kolaski, Kat|Osoite=http://www.emedicine.com/pmr/TOPIC83.HTM|Nimeke=Myelomeningocele|Julkaisija=eMedicine|Ajankohta=20.4.2006|Kieli={{en}}}}</ref>
Vamman aiheuttavia tekijöitä on monia, ja nykyisten tutkimusten valossa sen aiheuttaa [[perinnöllisyystiede|perinnöllisen]] alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus. Hoitomuotojen kehittymisen ansiosta MMC-vammautuneina syntyneiden lasten eloonjäämistodennäköisyys on noussut merkittävästi 1950-luvun jälkeen, jolloin spina bifida -vammautuneiden vastasyntyneiden kuolleisuus oli jopa 90 prosenttia. Meningomyeloseele on yksi yleisimmistä vastasyntyneiden kehityshäiriöistä. Vamma on yleisin köyhissä ympäristöissä.
Termejä ''meningomyeloseele'' ja ''spina bifida'' käytetään usein tarkoittamaan samaa asiaa, vaikka meningomyeloseelen lisäksi spina bifida -tyypin vammoja ovat myös ''[[spina bifida occulta]]'' ja ''[[meningoseele]]''. Vaikka spina bifida occulta on hyvin yleinen, se on kuitenkin yleensä oireeton.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.asbah.org/OneStopCMS/Core/CrawlerResourceServer.aspx?resource=4B60F30F-E54C-47F5-A9B1-C9B5328F6C01&mode=link&guid=cc28f6e3ada14d1c9cf035a1e238d191|Nimeke=Spina Bifida Occulta|Julkaisija=ASBAH|Ajankohta=Kesäkuu 2007|Luettu=21.6.2008}}</ref> Noin 75 prosentissa tapauksista lapsella havaittu oireellinen spina bifida luokitellaan meningomyeloseeleksi.<ref name=medTV>{{Verkkoviite|Osoite=http://nervous-system.emedtv.com/myelomeningocele/myelomeningocele.html|Nimeke=Myelomeningocele|Julkaisija=medTV|Tekijä=Schoenstadt, Arthur|Ajankohta=7.2.2007|Luettu=24.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref>
Rivi 39:
Selkäydinkohjun eli MMC:n synnyn tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta kahdenlaisia mekanismeja on ehdotettu. Saksalaisen [[Patologia|patologin]] [[Friedrich Daniel von Recklinghausen]]in jo vuonna 1886 esittämän teorian mukaan selkäydinkanavan kehityshäiriö johtuu hermostoputken sulkeutumisen häiriöstä ({{k-en|nonclosure theory}}).<ref>{{Lehtiviite|www=http://www.jiom.com.np/site/index.php?journal=jiomjournal&page=article&op=view&path%5B%5D=169&path%5B%5D=173|Tekijä=Rai, B. D. K.; Shilpakar, S. K. ja Bagan, M.|Otsikko=Multiple dysraphic anomalies with double thoracic meningocele and lumbosacral myelomeningocele, concurrent Chiari malformation Type I, diastematomyelia, lipomyelomeningocele and hydrocephalus: a case report and literature review|Julkaisu=JIOM|Numero=27|Vuosi=2005|Sivut=34}}</ref> Nykyisen tietämyksen mukaan sulkeutumisen epäonnistumisen perimmäisenä syynä olisivat [[soluviestintä|soluviestinnän]] häiriöt [[hermokudos|hermokudoksen]] ja sitä ympäröivien alkion solukerrosten eli [[ektodermi|ekto]]- ja [[mesodermi]]n välillä. Näistä solukerroksista syntyvät sikiön [[keskushermosto]]n aihe eli hermostoputki ja vastaavasti selkäranka. Solukerrosten viestinnän häiriöt aiheuttavat hermostoputken ja luuston kehityshäiriöitä.<ref name="Shaer"/>
Myös eriäviä teorioita on esitetty: [[Giovanni Battista Morgagni]]n vuonna 1769 esittämän teorian mukaan vamma syntyisi pikemminkin jo sulkeutuneen hermostoputken rikkoutuessa laajentumisen seurauksena ({{k-en|overdistention theory}}). Sulkeutumisteoria on kuitenkin laajemmin hyväksytty, sillä se kattaa pitkälti ihmisten selkäydinkohjujen syyt. Morgagnin teoria voi kuitenkin selittää osaltaan eläinkokeissa
[[Kuva:Gray 111 - Vertebral column-coloured.png|thumb|150px|right|[[nikamat|Nikamien]] järjestys ihmisen selkärangassa. C1–C7 kaula-, Th1–Th12 rinta-, L1–L5 lanne- ja "Os sacrum" ristirangan nikamat.]]
| |||