Ero sivun ”Pietari Suuren merilinnoitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OM (keskustelu | muokkaukset) p pois linkkejä kuukausiin ja vuodenaikoihin |
p Trivia fuusioitu tekstiin |
||
Rivi 3:
Paikka valittiin, koska se oli [[Suomenlahti|Suomenlahden]] kapein kohta. [[Mäkiluoto|Mäkiluodon]] ja [[Naissaari|Naissaaren]] väli on vain 36 kilometriä, kun järeiden rannikkotykkien kantama oli tuolloin noin 25 kilometriä. Näin Suomenlahdella kulkeva osasto olisi joutunut ristituleen.
== Puolustusjärjestelmän rakentamisen syy ==▼
▲== Puolustusjärjestelmän rakentamisen syy ==
Venäjän tarve Suomenlahden rannikkopuolustuksen dramaattiselle vahvistamiselle seurasi [[Tsushiman meritaistelu]]sta, jossa merkittävä osa sen Itämeren laivastosta upposi. Nopein ja halvin tapa Pietarin suojaamiseksi oli uuden laivaston rakentamisen sijaan rannikkotykistö. Ajatus puolustusasemien rakentamisesta esitettiin ensimmäisen kerran [[1907]]. Keisari [[Nikolai II]] hyväksyi suunnitelmat [[5. heinäkuuta]] [[1912]], jonka jälkeen rakennustöiden oli määrä alkaa.
== Puolustusjärjestelmän linjat ==
Puolustusjärjestelmä käsitti useita kehiä.
Rivi 22:
== Tallinnan–Porkkalan raskaat ja järeät patterit 1. syyskuuta 1917 ==
Järeimmät [[356 mm/52 -tykki vm. 1913|356 mm/52 -tykkien vm. 1913]] muodostamat patterit olivat tällöin vielä pahasti kesken.
* [[Mäkiluoto]]
Rivi 42 ⟶ 41:
== Katso myös ==
* [[Suomenlahden tykistösulku]] Suomenlahden samaan kohtaan keskittynyt 1930-luvulla rakennettu Suomen ja Viron rannikkopuolustusten yhteistyöhön perustunut sulkujärjestelmä. Sulun tarkoituksena oli estää Neuvostoliiton laivastoa liikkumasta Suomenlahden pohjukasta länteen ja samalla mahdollistaa maihinnousu Viron tai Suomen rannikolle. Tässä tarkoituksessa Suomenlahti suunniteltiin suljettavaksi [[merimiina]]kentillä ja rannikkotykistön tykkitulella.
* [[Krepost Sveaborg]] Helsinkiä ja kaupunkiin sijoitettua laivastoasemaa suojaava ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitus.
▲* Pietari Suuren merilinnoituksen rakennustyömaalle tuotiin elokuussa vuonna [[1916]] [[Helsinki|Helsingin]] seudulle [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomeen]] ensimmäiset 2100 [[kiinalaiset|kiinalaisia]] työntekijöitä. Suurin osa [[kiinalaiset|kiinalaisista]] olivat [[hunghuusit|hunghuuseja]] jotka olivat kotoisin [[Amur]]inmaalta ja [[Mantsuria]]sta pääsiässä seikkailevia [[kulkuri|kulkureita]] ja [[rosvo]]ja. Kiinalaiset asutetaan [[Espoo]]n [[Iivisniemi|Iivisniemeen]] Noin 2330 kiinalaista lähtivät Suomesta tammikuussa vuonna [[1917]]. Viimeiset lähtivät syksyllä vuonna [[1917]].
== Aiheesta muualla ==
| |||