Wikipedia

Ero sivun ”Kommunismin musta kirja” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Kirjan kritiikkiä: lähde ja saksalainen kirja
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 57:
Julkaisun sensaatio Ranskassa tänä talvena (1999) on ollut karun akateeminen opus, Le Livre Noir du Communisme (Kommunismin musta kirja), joka käsittelee yksityiskohtaisesti kommunismin rikokset vuoden 1917 Venäjältä vuoden 1989 Afganistaniin...[kirja] tekee yhteenvedon tämänhetkisestä tietämyksestämme kommunismin inhimillisestä hinnasta, perustuen arkistoihin missä mahdollista ja muuten parhaisiin toissijaisiin lähteisiin tehden vaadittavat myönnytykset määrällisen arvionnin vaikeudelle. Niin pidättyväinen kuin tämä inventaario onkin, sen kertautuva vaikutus on musertava. Samanaikaisesti kirja edistää monia analyyttisiä seikkoja.</blockquote>
 
Courtois väittää, että 1900-luvulla suurnälänhätiä (satojatuhansia tai miljoonia kuolleita) on vuoden 1918 jälkeen esiintynyt vain kommunistimaissa, mitä Helsingin SanomienSanomat arvostelussa nimitetään "raskaan luokan virheeksi"20.12.2000<ref name="Hs2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001220KU13&pvm=20001220&a=1 | Nimeke =Ihmiskunnan vapauttamisen hautakirjoitus | Tekijä =Veli-Pekka Leppänen |Selite =Kirja-arvostelu | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.12.2000 | Viitattu =12.2.2009}}</ref>. Courtoisin arviot järjestelmän kuolonuhreista ovat myös herättäneet arvostelua. Courtoisin pakkomiellettä yltää 100 miljoonan uhriin on arvosteltu.<ref name="Hs2000" />:▼
==Kirjan kritiikkiä==▼
<blockquote>
▲Courtois väittää, että 1900-luvulla suurnälänhätiä (satojatuhansia tai miljoonia kuolleita) on vuoden 1918 jälkeen esiintynyt vain kommunistimaissa, mitä Helsingin Sanomien arvostelussa nimitetään "raskaan luokan virheeksi"<ref name="Hs2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001220KU13&pvm=20001220&a=1 | Nimeke =Ihmiskunnan vapauttamisen hautakirjoitus | Tekijä =Veli-Pekka Leppänen |Selite =Kirja-arvostelu | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.12.2000 | Viitattu =12.2.2009}}</ref>. Courtoisin arviot järjestelmän kuolonuhreista ovat myös herättäneet arvostelua. Courtoisin pakkomiellettä yltää 100 miljoonan uhriin on arvosteltu.<ref name="Hs2000" />
"Uraauurtava teos - - Enimmäkseen kirja on hallittua synteesiä alan uusimmista löydöksistä, mutta perustutkimustakin siinä on. - - Lenin laski terrorille perustan - - hirmuvaltiaita. Aikalaisraportit kertovat kidutuksista ja summittaisista teurastuksista - - ruumiskasoja, kyyditysvirtoja, keskitysleirejä, pakkotyötä. - - Espanjan sisällissotaan, jota pidettiin mahdollisuutena valtatukikohdan saamiseen Länsi-Euroopasta. Antifasistisen kansanrintamalinjan nimissä polkaistiin vapaaehtoisjoukot tasavallan tueksi. - - Musta kirja antaa maiden kohtalosta linjakkaan yleiskäsityksen. - - [Maon Kiinassa] jokaisen täytyy tuntea jokaisen muun yksityiset ajatukset - - Kidutukset vietiin julmuuksien äärirajalle ja elävältähautaamista - - maailmanhistorian suurin nälänhätä. - - 20-43 miljoonaa kiinalaista - - "suurta harppausta" ei ole Kiinassa vieläkään julkisesti tuomittu - - Kommunismin mustaa kirjaa ei voi väittää kauttaaltaan virheettömäksi työksi, mutta painoarvoltaan se on harvinaisen musertava ja ajattelemaan pakottava teos. Siihen soisi myös tarttuvan kaikkien, jotka hakevat kuumeisesti oikotietä ihmiskunnan onnelaan."
</blockquote>
 
==Kirjan esipuheen kritiikkiä==
Kommunistisessa ''[[Tiedonantaja]]''-lehdessä kirja tuomittiin "kommunistien vainoamisena". Osa kirjan kirjoittajistakaan ei pitänyt kirjan esipuheessa esitettyjä arvioita uhriluvuista tieteellisesti luotettavina. Jotkut asiantuntijat ovat esittäneen niin matalampia kuin korkeampiakin lukuja. Jotkut myös kritisoivat kirjan tapaa heittää yhteen suuresti toisistaan eroavia poliittisia järjestelmiä ja sen vähäistä huomiota eri tilanteiden ja kulttuurien tuomille vaikutuksille. Samaten huomattavaa kritiikkiä on aiheuttanut kirjan vaikeneminen siinä mainittujen tapahtumien toisten osapuolten teoista ja kapitalismin uhrimääristä ylipäätään. On esimerkiksi väitetty,{{kenen mukaan}} että kapitalisminkin uhreiksi saataisiin hyvin korkea määrä, jos samalla tapaa siihen sisällytettäisiin kaikki kapitalistisissa maissa nälkään kuolleet{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}. Nämä puutteet saivatkin joukon pääasiassa ranskalaisia tutkijoita kirjoittamaan vastaavalla tavalla laaditun ''[[Kapitalismin musta kirja|Kapitalismin mustan kirjan]]''. Saksalainen toimittaja [[Robert Kurz]] kirjoitti myös saman nimisen teoksen ''Schwarzbuch Kapitalismus'' (1999, 'Kapitalismin musta kirja' ei suom.).▼
Courtois väittää, että 1900-luvulla suurnälänhätiä (satojatuhansia tai miljoonia kuolleita) on vuoden 1918 jälkeen esiintynyt vain kommunistimaissa, mitä Helsingin Sanomien arvostelussa nimitetään "raskaan luokan virheeksi"<ref name="Hs2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001220KU13&pvm=20001220&a=1 | Nimeke =Ihmiskunnan vapauttamisen hautakirjoitus | Tekijä =Veli-Pekka Leppänen |Selite =Kirja-arvostelu | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.12.2000 | Viitattu =12.2.2009}}</ref>, tosin esittämättä ainuttakaan vastaesimerkkiä. Courtoisin arviot järjestelmän kuolonuhreista ovat myös herättäneet arvostelua. Courtoisin pakkomiellettä yltää esipuheessa 100 miljoonan uhriin on arvosteltu, joskin on myönnetty, että on toissijaista, onko luku 100 vai vain 75 miljoonaa.<ref name="Hs2000" />
 
Kommunistisessa ''[[Tiedonantaja]]''-lehdessä kirja tuomittiin "kommunistien vainoamisena". Osa kirjan kirjoittajistakaan ei pitänyt kirjan esipuheessa esitettyjä arvioita uhriluvuista tieteellisesti luotettavina. Jotkut asiantuntijat ovat esittäneen niin matalampia kuin korkeampiakin lukuja.
 
▲==Kirjan kritiikkiä==
▲KommunistisessaEsipuhetta ''[[Tiedonantaja]]''-lehdessä kirja tuomittiin "kommunistien vainoamisena". Osalukuunottamatta kirjan kirjoittajistakaantietoja ei pitänytjuuri kirjanole esipuheessakritisoitu, esitettyjämutta arvioita uhriluvuista tieteellisesti luotettavina. Jotkut asiantuntijat ovat esittäneen niin matalampia kuin korkeampiakin lukuja. Jotkut myösjotkut kritisoivat kirjan tapaa heittää yhteen suuresti toisistaan eroavia poliittisia järjestelmiä ja sen vähäistä huomiota eri tilanteiden ja kulttuurien tuomille vaikutuksille (kommunistiset valtiot Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa). Samaten huomattavaa kritiikkiä on aiheuttanut kirjan vaikeneminen siinä mainittujen tapahtumien toisten osapuolten teoista ja kapitalismin uhrimääristä ylipäätään. On esimerkiksi väitetty,{{kenen mukaan}} että kapitalisminkin uhreiksi saataisiin hyvin korkea määrä, jos samalla tapaa siihen sisällytettäisiin kaikki kapitalistisissa maissa nälkään kuolleet{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} (ainakin 1900-luvulla kaikki [[nälänhätä|suurnälänhädät]] ovat tapahtuneet sosialistisissa maissa ja/tai säännellyissä sotaoloissa, ei [[markkinatalous|markkinataloudessa]]). Nämä puutteet saivatkin joukon pääasiassa ranskalaisia tutkijoita kirjoittamaan vastaavalla tavalla laaditun ''[[Kapitalismin musta kirja|Kapitalismin mustan kirjan]]''. Saksalainen toimittaja [[Robert Kurz]] kirjoitti myös saman nimisen teoksen ''Schwarzbuch Kapitalismus'' (1999, 'Kapitalismin musta kirja' ei suom.).
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunismin_musta_kirja”