Versio 18. tammikuuta 2009 kello 19.50 muokkaa ArthurBot (keskustelu \| muokkaukset) 88 308 muokkausta p Botti lisäsi: cs:Klaun očkatý ← Vanhempi muutos		Versio 12. helmikuuta 2009 kello 20.32 muokkaa kumoa Rbnqss (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 14 953 muokkausta p per request + fixes using AWB Uudempi muutos →
Rivi 15: \| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes'' \| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii'' \| alaluokka = ''[[~~Uusviuhkaeväiset~~Neopterygii]] ~~''Neopterygii~~'' \| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes'' \| heimo = [[Koralliahvenet]] ''Pomacentridae'' Rivi 32: == Koko ja ulkonäkö == Vuokkokala on noin 5-7  cm pitkä, pyöreämuotoinen, ja siinä on leveitä oransseja ja valkoisia raitoja, joiden välissä hyvin kapea musta raita. Ensimmäinen valkoinen raita on silmän takana, toinen kalan puolivälissä, ja siinä on pullistuma eteenpäin, ja kolmas raita on pyrstön tyvessä. Naara on suurempi kuin koiras. Australian rannikolla tavataan harvinaista, normaalia tummempaa muotoa.<ref name="WET">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.wetwebmedia.com/clownfis.htm \| Nimeke = The Clownfishes, Damsels of the subfamily Amphiprionae, Part 1 \| Tekijä = Fenner, B. \| Julkaisija = Wet Web Media \| Viitattu = 5.1.2009}}</ref> Myös tätä tummaa muotoa kasvatetaan akvaariohoidokiksi.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.liveaquaria.com/product/prod_display.cfm?c=15+1926+1114&pcatid=1114 \| Nimeke = Black & White Ocellaris - Tank bred \| Julkaisija = Liveaquaria.com \| Viitattu = 5.1.2008}}</ref> Rivi 49: Jos vuokkoa ei löydy, vuokkokalat hakevat jonkun suojaisen kohteen "vuokonkorvikkeeksi". Parhaiten käy pitkätentakkelinen [[kivikorallit\|koralli]], kuten ''Euphyllia''- ja ''Goniopora''-lajit, mutta akvaariossa sopivan muotoinen kukkaruukun kappale<ref name = "REEFKEEPING"/> tai jopa lämmityslaite voi kelvata. Vuokkokalat sopivat pieniinkin alle 100 litraisiinkin akvaarioihin. Vuokkokalat ovat pariuskollisia ja kutevat saman vuokon läheisyydessä jota ne pitävät isäntänään. Ennen kututapahtumaa koiras puhdistaa pesäksi alueen kalliopohjalta, läheltä vuokon suojaavia lonkeroita. Soidinmenojen aikana koiras näykkii ja ajaa naarasta takaa. Se tulee aggressiiviseksi myös muita kaloja kohtaan. Kuteminen ajoittuu täydenkuun aikaan aamun tunteihin. Naaras munii 100-1000 oranssinsävyistä, noin 3-4  mm kokoista mätimunaa parin tunnin aikana. Koiras ui sen perässä ja hedelmöittää mätimunat, jotka tarttuvat pesään ohuella seitillä. Mätimunien kuoriutuminen kestää lämpötilasta riippuen noin viikon. Niistä kuoriutuu toukkia, jotka elävät meren pinnass aplanktonin joukossa 8-12 päivää. Sen jälkeen ne painuvat lähelle pohjaa, muuttuva tpikkukalojen näköisiksi ja alkavat etsiä sopivaa isäntävuokkoa.<ref name="ADW"/> Muiden ''Amphiprioninae''-alaheimon lajien tapaan vuokkokalatkin voivat vaihtaa sukupuolta. Vastaskuoriutuneet pikkukalat ovat kaikki koiraita. Yhdessä vuokossa elää hallitseva naaras ja koiras ja mahdollisesti jouko pienempiä koiraita. Naaras on kooltaan suurin ja hallitsee kaikkia muita, vahvin koiras rökittää puolestaan nuorempiaan. Jos naaras kuolee, suurin koiras muuttuu naaraaksi.<ref name="ADW"/> Rivi 68: [[Luokka:Meriakvaariokalat]] [[Luokka:~~koralliahvenet~~Koralliahvenet]] [[id:Ikan badut Ocellaris]]

Ero sivun ”Vuokkokala” versioiden välillä