Ero sivun ”Alaskanseiti” versioiden välillä

| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''

| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''

| lahko =[[Turskakalat]] ''Gadiformes''

| heimo = [[Turskat]] ''Gadidae''

== Koko, levinneisyys, elintavat ==

 

 

Alaskanseiti elää enimmäkseen 100–300 metrin syvyydessä, joskus 700 metriin saakka. Se tulee sukukypsäksi 3–4-vuotiaana ja lisääntyy rannan läheisyydessä 50–100 metrin syvyydessä. Munat kelluvat vapaasti avovedessä. Nuoret yksilöt syövät planktonia, vanhemmat pikkukaloja kuten [[kuore]]tta ja [[villakuore]]tta.

 

Alaskanseidistä on viime vuosikymmeninä tullut tärkeä talouskala, ja siihen on viitattu merkittävimpänä jäljellä olevana ruokakalavarantona maailmassa. Vuotuiset pyyntimäärät ovat nykyään 3 miljoonan tonnin luokkaa. Suurin pyytäjä on [[Venäjä]], jonka saaliit kuitenkin ovat laskeneet viime vuosina. [[Yhdysvallat]] pyytää alaskanseitiä vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia, mikä on enemmän kuin mitään muuta kalaa. [[Beringinmeri|Beringinmeren]] ja [[Alaskanlahti|Alaskanlahden]] kalastuksen on katsottu täyttävän [[kestävä käyttö|kestävän käytön]] kriteerit. Pyynti on lähinnä [[trooli]]kalastusta. Pakastettuja tuotteita tuodaan suuria määriä Venäjältä, Kiinasta ja Yhdysvalloista Eurooppaan, etenkin Saksaan, Ranskaan ja Isoonbritanniaan. Saksassa yli 18 % kalankulutuksesta (161 000 tonnia) on alaskanseitiä.

Alaskanseidin liha on miedon makuista, vaaleaa ja vähärasvaista, Atlantin [[seiti]]inkin verrattuna. Se myydään ensisijaisesti eri tasoisina pakastetuotteina. Sitä käytetään muun muassa leivitetyissä kalapuikoissa, fish-and-chips -fileinä, samoin suurten pikaruokaketjujen kala-annoksissa (esimerkiksi [[Burger King]], [[McDonalds]]). Se on myös tärkeä [[surimi|surimi-]]kalatahnan raaka-aine; surimista valmistetut ravunlihajäljitelmät (''crab sticks'') ovat yleensä alaskanseitiä. Myös alaskanseidin mäti on tärkeä markkinatuote.