'''Joseph Caillaux''' ([[30. maaliskuuta]] [[1863]] – [[21. marraskuuta|21.]]/[[22. marraskuuta]] [[1944]]) oli [[ranska]]lainen poliitikko ja merkittävä hahmo [[Kolmas tasavalta|kolmannen tasavallan]] aikana. Hän oli radikaalipuolueen[[radikaalipuolue]]en johtaja ja pääministeri vuosina [[1911]]–[[1912]] pääministeri. Pääministeriaikanaan hän harjoitti sovinnollista politiikka Saksan suhteen. Hänen maltillinen politiikkansa auttoi rauhan ylläpitämisessä [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana 1911]]{{lähde}}. Hän joutui kuitenkin painostuksen vuoksi eroamaan pääministerin tehtävästä. Hänen yleinen rauhanpyrkimyksiä korostava suhtautumisensa herätti niin paljon vastustusta, että hänet myöhemmin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuomittiin vankilaan, koska hänen katsottiin syyllistyneen "vahingon aiheuttamiseen valtion ulkoiselle turvallisuudelle".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.firstworldwar.com/bio/caillaux.htm | Nimeke = Who's Who in First World War| Ajankohta = 2001 |Viitattu =11.2.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
[[Tiedosto:Henriette Caillaux.jpg|thumb|left|250px|Ranskalaisen lehden [[Le Petit Journal]]in kannessa ollut piirroskuva esittää Henriette Caillaux'ta ampumassa Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten.]]
[[16. maaliskuuta]] [[1914]] [[Italia]]n [[Pariisi]]n [[suurlähettiläs]] järjesti Ranskan presidentille [[Raymond Poincaré]]lle, juhlat. Sinne oli myös kutsuttu myös Caillaux, joka toimi tuolloin valtionvarainministerinä, puolisonsa Henrietten kanssa. Kun Caillauxit olivat vaunuissa kulkemassa [[Le Figaro]] -sanomalehden päätoimituksen ohi rouva Caillaux nousi vaunuista ja pyysi lehden päätoimittajan [[Gaston Calmette]]n puheille.<ref>Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan Vuosisatamme Kronikka Gummerus 1987 sivu 167 ISBN 951-20-2893-X</ref>{{lähde tarkemmin}} Keskustelun aikana rouva Caillaux ampui toimittajan. Ampumisen syy oli selvä. Caillaux joka oli radikaali [[sosialisti]] ja ajoi Ranskaan [[Progressiivinen vero|progressiivista verotusta]]. Myös tämän maltillinen ja [[pasifisti]]nen politiikka pääministerivuosinaan [[1911]]–[[1912]] [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana]] jolloin [[Saksa]]n sotalaivat piirittivät Ranskan linnoitusta [[Agadir]]issa oli suututtanut Ranskan [[porvaristo]]a joka tätä sekä progressiivisen verotuksen tuloa maahan.<ref> Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan Vuosisatamme Kroniikka Gummerus 1987 sivu 167 ISBN 951-20-2893-X</ref>{{lähde tarkemmin}}
Radikaali [[oikeisto]]lehti [[Le Figaro]] rupesi mustamaalaamaan Caillaux'n mainetta mutta ei pystynyt todistamaan syytöksiä ja joutui perumaan ne. Calmette oli kuitenkin saanut käsiinsä [[kirje]]itä, joita herra Caillaux oli kirjoittanut vaimolleen. Le Figaro oli päättänyt julkaista kirjeet samana päivänä, ja rouva Caillaux päätti vaatia kirjeitä takaisin. Kun Calmette ei suostunut, rouva Caillaux ampui hänet. Rouva Caillaux tuomittiin vankeuteen murhasta, mutta hänet armahdettiin.<ref>Berenson, Edward The Trial of Madame Caillaux (Univ. of California Press: Oxford, 1992)</ref>{{Lähde tarkemmin}}
