Ero sivun ”Mimmi Bergh” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  15 vuotta sitten
p
wfix
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p wfix
Rivi 5:
[[Liminka|Limingan]] rovastin [[Julius Immanuel Bergh]]in tytär Mimmi Bergh kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun ja seurasi myöhemmin opetusta [[Seminaari|Jyväskylän seminaarissa]] ja Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa. Oulussa hän opetti useassa koulussa ja toimi ensimmäisenä johtajattarena [[Myllytullin koulu|Oulun suomalaisessa jatko-opistossa]].
 
Bergh osallistui aktiivisesti hyväntekeväisyystyöhön, mm. [[Oulun diakonissalaitosDiakonissalaitos|Oulun diakonissakodin]] ja vankeinhoitoyhdistyksen toimintaan. Ollessaan opettajana [[Oulun vankila|Oulun lääninvankilassa]] hän kirjoitti kuusiosaisen sarjan ''Kertomuksia ja mietteitä vangeille vankilan yksinäisyydessä'' (1891-1892). ”Herätykseksi ja kehotukseksi” tarkoitetuissa vihkosissa Bergh suosittelee kurinalaista ja mukavuuksista karsittua elämäntapaa: mikään kärsimys ei ole turha, sillä maallisen vaivan palkka on iankaikkinen elämä taivaassa.
 
Teoksessa ''Silmäyksiä aikamme emansipatsiooni-pyrintöihin'' (1889) Bergh käsittelee naisasiaa mm. avioliiton, uskonnon ja moraalisten kysymysten näkökulmasta. Ajatukset yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten tasa-arvoisuudesta olivat monella tapaa edellä aikaansa. Bergh kannatti tyttöjen koulutusta ja suhtautui suopeasti jopa yhteiskouluihin. Hänen näkemyksensä mukaan tytöistä tuli kasvattaa reippaita ja oma-aloitteisia kansalaisia, joilla olisi myös ”intelligenssiä” ja ”syvempää koulusivistystä”.
7 882

muokkausta