Versio 18. tammikuuta 2009 kello 11.30 muokkaa Peltimikko (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 10 838 muokkausta {{Helvetti}} ← Vanhempi muutos		Versio 9. helmikuuta 2009 kello 22.48 muokkaa kumoa Peltimikko (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 10 838 muokkausta Asiaa artikkelista helvetti. Artikkeli vaatisi yleisestikin ottaen lähteitä ja "riuskempaa" otetta. Uudempi muutos →
Rivi 3: [[Kuva:Gallen Kallela Lemminkainens Mother.jpg\|thumb\|200px\|[[Akseli Gallen-Kallela]]n maalaus ''[[Lemminkäisen äiti]]'' kuvaa, kuinka [[Lemminkäinen\|Lemminkäisen]] äiti löytää poikansa tuonelan joelta.]] '''Tuonelalla''' (ts. '''Tuoni''', '''Manala''', '''Mana''', '''[[Vainajala]]''') tarkoitetaan mytologioihin perustuvaa kuolleiden valtakuntaa. ==Tuonela suomalaisessa kansanperinteessä== Tuonela on muinaissuomalaisen perinteen ja maailmankuvan mukaan [[kuolleiden valtakunta]] tai asunto [[tuonpuoleinen\|tuonpuoleisessa]]. [[Suomalainen mytologia\|Muinaisten suomalaisten uskomuksissa]] kuolleet vaeltavat [[tuonela]]ssa varjomaisina haamuina. Hyvien ja pahojen kohtalo on samanlainen. Kuolleiden kiusana oli [[Tuoni]] ja hänen vaimonsa [[Tuonetar]]. Toisinaan elävät ihmiset saattoivat käydä tuonelassa hakemassa tietoja tai [[loitsu]]ja. Matkan tuonelaan vaati viikkokausien vaelluksen erämaan poikki ja lopulta tuonenvirran ylittämistä lautturin avustuksella. [[Šamaani]]t pystyvät tuonelan matkaan vaipumalla [[transsi]]tilaan ja huijaamalla vartijoita. [[Elias Lönnrot]]in kokoamassa [[Kalevala]]-eepoksessa koetaan tuonelanmatka. Tarusankari [[Väinämöinen]] tekee onnettoman retken tuonelaan ja onnistuu lopulta pakenemaan elävien maahan muuttumalla [[käärme]]eksi.<ref name="helvetinhistoria20">Kuula 2006, s. 298–307.</ref> ~~Tuonela on muinaissuomalaisen perinteen ja maailmankuvan mukaan [[kuolleiden valtakunta]] tai asunto [[tuonpuoleinen\|tuonpuoleisessa]].~~ Tuoni sijaitsi maan tai veden alla tai saarella, ja oli joidenkin uskomusten mukaan pimeä tai hämärä ja kolkko. Joissain uskomuksissa Tuonela saattoi olla ylösalaisin, kuten [[maahiset\|maahisten]] maa. Toisinaan tuonela myös rinnastettiin [[kalmisto]]on. Jos Tuonelan ilmansuunta tiedettiin, se oli yleensä [[pohjoinen]]. Tuonela esiintyy useasti [[Kalevala]]ssa ja suomalaisissa kansanrunoissa. Rivi 28: == Tuonela Raamatussa == Suomalainen raamatunkäännös kääntää heprean sanan '''šeh-ole''' (kreikaksi '''Hades''') Tuonelaksi, kun taas englanninkielinen eri sanaksi, '''Grave Pit''', ja kreikan Hadeen ''hell''-sanaksi. == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Kuula, Kari \| Nimeke=Helvetin historia: Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kirjapaja \| Vuosi=2006 \| Tunniste=ISBN 951-607-350-6}} === Viitteet === {{viitteet\|sarakkeet}}

Ero sivun ”Tuonela” versioiden välillä