Ero sivun ”Jean-Baptiste Lamarck” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: id:Jean-Baptiste de Lamarck |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17:
Lamarck näki [[alkusynty|alkusynnyn]] olevan käynnissä jatkuvasti ja siitä syntyneet yksinkertaiset eliöt muuntumassa ajan myötä (Lamarckin mekanismin kautta) monimutkaisemmiksi ja lähemmäs ihanteellista muotoa. Hän siis uskoi [[teleologia|teleologiseen]] (tavoitteelliseen) prosessiin, jossa organismit tulevat täydellisemmiksi kehittyessään. Lamarckista tuli kiistelty henkilö jo elinaikanaan lähinnä siksi, että hän kritisoi [[paleontologi]] [[Georges Cuvier|Georges Cuvierin]] kehitystä vastustavaa näkökulmaa.
Lamarckin puolustajien mielestä hänen maineensa on nykyään väärin perustein mustattu. He huomauttavat, että hän uskoi elimelliseen [[evoluutio|evoluutioon]] aikana, jolloin ei ollut mitään teoreettista perustaa selittää evoluutiota. Hän väitti myös, että tarkoitus tulee ennen ulkomuotoa, joka oli hänen aikojensa evolutionäärien keskuudessa kiistanalainen asia. Toisaalta hankittujen ominaisuuksien periytyminen on nykyään laajalti kumottu. [[August Weismann]] osoitti teorian vääräksi katkaisemalla hiiriltä häntiä ja osoittamalla, ettei tämä vamma periydy jälkeläisille. [[muslimi|Muslimit]], [[juutalainen|
Nykyään hankittujen ominaisuuksien periytymisen teoriaa kutsutaan [[Lamarckismi|Lamarckismiksi]]. Viime aikoihin asti tätä näkökulmaa on pidetty modernin [[genetiikka|genetiikan]] vastaisena mutta viimeaikaiset löydökset osoittavat,[http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=685&vl=] että asia ei välttämättä olekaan aivan näin. Lamarckismille voi siis olla vielä tilaa evoluution piirissä. Toinen aikalaistemme näkökulma on, että [[meemi|meemiset]] ideat [[kulttuurievoluutio|kulttuurievoluutiosta]] voitaisiin ajatella olevan jonkinlainen Lamarckinen, ei geneettisten, ominaisuuksien perimistapa.
| |||