Ero sivun ”Vahviala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
|||
Rivi 54:
Noin puolet Vahvialan väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vahvialan peltopinta-alaa lisättiin 1920- ja 1930-lukujen aikana voimakkaasti, muun muassa vesiperäisiä maita kuivattamalla. Vuonna 1929 Vahvialassa oli 3 668 [[hehtaari|ha]] peltoa, 14 ha kasvitarhaa, 387 ha niittyä ja 8 ha kaskea.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/> [[Talvisota|Talvisodan]] alkuun mennessä oli kunnan peltopinta-ala kasvanut noin 4 900 hehtaariin.<ref name="Viipurin Karjala"/> Suurin osa tiloista oli pientiloja, mutta kunnan alueelta löytyi myös muutama kartano.
Toinen huomattava elinkeino oli teollisuus, jonka parissa työskenteli hieman alle 40 prosenttia väestöstä. Vahvialan alueella oli useita huomattavia teollisuuslaitoksia ja ne sijoittuivat pääasiassa kahteen teollisuustaajamaan, [[Hovinmaa]]lle ja [[Nurmi (Vahviala)|Nurmiin]]. Hovinmaalla toimivat [[Rakkolanjoen kaakelitehdas]] (per. 1877), [[Hovinmaan paperitehdas]] ja [[Oitin tiilitehdas]]. Nurmissa puolestaan Kintereenkosken vieressä sijainnut [[Oy Nurmi Ab]]:n [[Kintereenkosken selluloosatehdas]], [[Nurmen Tehdas Oy]]:n saippua- ja huopajalkinetehtaat, Kinteren mylly ja Vahvialan Sähkö Oy:n voimalaitos.
== Liikenne ==
| |||